Esikoulu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Esikoulu tai esiopetus on koulutusaste (muun) varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä. Suomessa esiopetus kestää pääsääntöisesti yhden vuoden ja se aloitetaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetus ei kuulu oppivelvollisuuteen, mutta se on silti vuodesta 2015 alkaen ollut velvoittavaa. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, mutta kuuluu perusopetuksen lainsäädännön piiriin.[1][2]
Esikoulua kokeiltiin Suomessa vuodesta 1971 aluksi Haukiputaalla, Kiuruvedellä, Luopioisissa, Nousiaisissa, Pirkkalassa ja Rantsilassa[3]. Vuonna 2001 maksuton esiopetus otettiin käyttöön kaikissa Suomen kunnissa[4]. Useimmissa kunnissa esiopetus järjestetään päiväkodissa tai koulussa.[lähde? ]
Suomessa esiopetuksen tarkoituksena on erityisesti edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Yhdessä perusopetuksen kanssa esiopetuksen tulee tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja antaa heille tarpeellisia tietoja ja taitoja. Esiopetuksen sisältöjä ohjaa valtakunnallinen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet -asiakirja (2014).[2] Joissakin maissa esikoulussa opetetaan esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan alkeita[5]. Suomalaisessa esiopetuksessa nämä osa-alueet sisältyvät viiteen esiopetuksen oppimiskokonaisuuteen, joiden tarkoitus on tarjota lapsille mahdollisuuksia monipuoliseen taitojen kehittämiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen[2].
Kaksivuotinen esiopetus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pre-Kindergarten (PK) eli viimeistä esiopetusvuotta edeltävä esiopetusvuosi tuotti satunnaiskokeen mukaan suuret hyödyt. New Havenissä käyttöön otettu yleinen PK pidensi päivähoitoa esiopetuksella 11 tuntia viikossa. Tähän PK:hon käytetty nettodollari tuotti keskimäärin 5,51 dollarin nettotulon lisäyksen vanhemmille, lähinnä ansiotulojen lisäyksenä. Muut nettodollarin hyödyt olivat vain vain 0,46 - 1,32 dollaria; hyöty lasten akateemiseen menestykseen seuraavina vuosina jäi vähäiseksi ja hävisi pian. PK lisäsi vanhempien työtunteja ja kasvatti näiden ansioita 22 %, ja tämä suuri hyöty verrattuna vertailuryhmään säilyi ainakin kuusi vuotta PK:n jälkeen. Muiden työmarkkinatoimien hyödyt ovat vähäisiä tähän verrattuna.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Perusopetuslaki finlex.fi. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ a b c Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Opetushallitus. 2016, 3. muutettu painos, s. 8, 12–13, 30. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Kouluvalmiudesta... s. 108
- ↑ Esiopetuksen toimeenpano patio.fi. 2015. Arkistoitu 15.6.2021. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Amerikkalaisopettaja Tim Walker: "Opettajien ja oppilaiden hyvinvointi kulkee käsi kädessä" (...hän vertasi suomalaista, leikkiä ja omassa tahdissa oppimista korostavaa esikoulua amerikkalaiseen, jossa jokaisen esikoululaisen on pakko oppia lukemaan.) Kotivinkki. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ John Eric Humphries, Christopher Neilson, Xiaoyang Ye & Seth D. Zimmerman: Parents' Earnings and the Returns to Universal Pre-Kindergarten lokakuu 2024. NBER.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- JUULI RAUTIAINEN, TIINA SALOVAARA: Esiopetuksen paikka suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä (Arkistoitu – Internet Archive) Kasvatustieteen pro gradu
- Esiopetuksen laatu (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 22.9.2012