Hiusten väri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiusten päävärit musta, ruskea, vaalea, valkoinen ja punainen.

Hiusten väri määräytyy ihmisillä etupäässä geneettisesti. Myös ympäristö ja hiusten käsittely voivat vaikuttaa väriin, esimerkiksi auringonpaiste voi vaalentaa hiuksia, ja varsinkin nykyisin monilla on tapana värjätä hiuksiaan. Eri ikävaiheissa hiusten väri voi vaihdella. Nuorilla on usein vaaleammat hiukset kuin aikuisilla, ja vanhusten hiukset voivat alkaa harmaantua.

Värien syntyminen ja esiintyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen hiukset voivat olla viittä eri väriä: mustat, ruskeat, vaaleat, valkoiset/harmaat tai punaiset. Näissä pääväreissä esiintyy myös eri sävyjä, etenkin ruskeassa.[1]

Mustat hiukset ovat yleisiä Aasiassa ja Afrikassa. Vaaleita hiuksia esiintyy lähinnä eurooppalaisilla väestöillä. Punainen on kaikkein harvinaisin hiusten väri. Sitä esiintyy Pohjois-Euroopassa, etenkin Britteinsaarilla.[1]

Hiusten väri riippuu melanosyyttien tuottaman melaniinipigmentin väristä ja määrästä. Vaihtelun aiheuttavat geenin MC1R tietyt muunnelmat. Aktiivisessa tilassa MC1R saa melanosyytit tuottamaan eumelaniinia, joka tekee hiuksista mustat tai tummat. Geenin epäaktiivisessa tilassa melanosyytit tuottavat feomelaniinia, joka tekee hiuksista vaaleat tai punertavat. Punaisuuden aiheuttava geeni on resessiivinen [1] Jos henkilöllä on vain feomelaniinia mutta ei lainkaan eumelaniinia, hänellä on kirkkaan punertavat hiukset. Jos hänellä on vähän kumpaakin, hänellä on vaaleanpunertavat hiukset. Jos hänellä on kohtalainen määrä kumpaakin, hänellä on kastanjanruskeat hiukset.[2]

Albinismin seurauksena hiukset voivat olla lähes valkoiset.[3]

Lapsilla on usein vaaleammat hiukset kuin aikuisilla, sillä jotkin hiuksia tummentavat geenit aktivoituvat tai hiuksia vaalentavat geenit lakkaavat toimimasta iän myötä.[4]

Hiukset alkavat harmaantua ihmisen vanhetessa, kun melaniinipigmenttiä tekeviä soluja lakkaa syntymästä. Hiukset voivat myös harmaantua ennenaikaisesti stressin vaikutuksesta, kun noradrenaliini ehdyttää kantasoluvarastot ja värin tuotto karvatupissa lakkaa.[5]

Auringonpaiste voi haalistaa hiuksia, ja kloorivesi voi voimistaa sen vaikutusta.[6]

Käsityksiä hiustenvärin merkityksestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiossa punahiuksiset esitetään joskus tyypillisesti luonteeltaan tulisina tai himokkaina.[7] Keskiajalla punahiuksisuus on yhdistetty muun muassa juutalaisuuteen, noituuteen ja pahuuteen.[8]

Jotkut yhdistävät vaaleahiuksisuuden tyhmyyteen, sillä vaaleaksi hiuksensa värjänneitä naisia eli "blondeja" saatetaan pitää kiinnostuneena vain epä-älyllisistä asioista. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan luonnostaan vaaleahiuksiset naiset ja miehet eivät kuitenkaan ole muita vähemmän älykkäitä.[9]

Vaaleahiuksista ihmistä on suomessa perinteisesti kutsuttu vaaleaveriköksi. Vastaavasti ruskeahiuksista tai tummahiuksista on kutsuttu tummaveriköksi, ja tumman ja vaalean välimaastossa olevia ristiverisiksi. Punahiuksista on kutsuttu punaveriseksi. Niinkin erilaiset asiat kuin hiukset ja veri on tässä nimityskäytännössä samaistettu. Ilmeisesti ihmisen joidenkin ominaisuuksien on ajateltu olevan pohjimmiltaan veressä.

Sukunimet Valkeapää ja Mustapää viittaavat suvun jonkun kantavanhemman hiusten väriin.

Joissakin kansantarinoissa mainitaan henkilöiden hiusten väri. Yleensä hiusten väri mainitaan vain tyyliseikkana tai runomitan vuoksi, eikä sillä ole juuri merkitystä. Joidenkin taruhenkilöiden hiusten väri taas on merkittävä piirre. Esimerkiksi kauniit neidot kuvataan usein vaaleiksi – Pohjolan tyttäret jopa niin vaaleiksi koko hipiältään, että ihon läpi näkyy luu ja luun läpi luuydin. Mahdollisesti oikeastikin elänyt, tarujen muistama sankari Musta-Nykyri taas on saanut nimensä paitsi tummista hiuksistaan, myös ihonsa merkillisestä, tummasta vivahteesta, josta on osattu kertoa vielä vuosisatojen päästäkin.

Tummahiuksisia taruhahmoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaleita taruhahmoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punapäisiä taruhahmoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c Liji Thomas: Genetics of Hair Color News-Medical.Ne. Viitattu 24.1.2020.
  2. Hair Color The Tech. Arkistoitu 27.11.2018. Viitattu 11.12.2018.
  3. Sherrow, Victoria: Encyclopedia of Hair : A Cultural History, s. 28. Greenwood Press, 2006. ISBN 0-313-33145-6
  4. Barry Starr: Why does the hair color of children often change color as they grow older? The Tech Museum of Innovation. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  5. Mikko Puttonen: Tutkijat selvittivät, miksi stressi harmaannuttaa hiukset Helsingin Sanomat. 22.1.2020. Viitattu 23.1.2020.
  6. Sunshine and Your Hair Hairfinder.com. Viitattu 3.2.2014.
  7. Ovatko punatukkaiset noitia? Lue uskomattomat myytit MTV uutiset. 24.1.2013. Viitattu 17.12.2018.
  8. Miksi punahiuksisia pilkataan? Historianet.fi. 5.6.2013. Viitattu 25.10.2013.
  9. Nyt voi lopettaa vähättelyn – tutkimuksen mukaan blondit eivät ole muita tyhmempiä! Ilta-Sanomat. 30.3.2016. Viitattu 24.1.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]