Lech Wałęsan kunnianosoitukset
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Lech Wałęsa, joka tuli tunnetuksi Puolan Solidarisuus-liikkeen karismaattisena johtohahmona ja kommunismin romahdettua Puolan presidenttinä, otti elämänsä aikana vastaan useita palkintoja, joista tunnetuin lienee Nobelin rauhanpalkinto.
Ritarikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkoisen kotkan ritarikunta (Puola, 1992, suurmestari)
Jälleensyntyneen Puolan ritarikunta (Puola, 1992, suurmestari)
Lähde:[1]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidential Medal of Freedom (USA, 1989)[2]
Philadelphian vapauden mitali (USA, 1989)[3]
Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2006)[4]
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 1993)[5]
Kunnialegioona (Ranska, 1991)
Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1991)
Valkoisen leijonan ritarikunta (Tšekki, 1999)
Elefanttiritarikunta (Tanska, 1993)
Vapauden ritarikunta (Portugali)
Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali)
Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali)
Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
Leopoldin ritarikunta (Belgia, 1991)
Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 1993)
Unkarin ansioritarikunta (Unkari, 1994)
Pyhän Olavin ritarikunta (Norja)
Paavi Pius IX:n ritarikunta (Vatikaani, 1991)
Bathin ritarikunta (Yhdustynyt kuningaskunta, 1991)
Francisco de Mirandan ritarikunta (Venezuela, 1989)
Bundesverdienstkreuz (Saksa)
Chilen ansioritarikunta (Chile)
Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
Uruguayn itäinen tasavallan mitali (Uruguay)
Turkin tasavallan valtion ritarikunta (Turkki, 1994)[6]
Liettuan vuosituhannen tähti (Liettua, 2008)[7]
Kristoffer Kolumbuksen ritarikunta (Dominikaaninen tasavalta, 2001)[8]
Ruhtinas Jaroslav Viisaan ritarikunta (Ukraina, 2005)[9]
Lähde:[10]
Wałęsa kieltäytyi vuonna 2011 ottamasta vastaan Vytautas Suuren ritarikuntaa, koska katsoi Liettuan sortavan maan puolalaisvähemmistöjä.[11]
Nobelin rauhanpalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wałęsalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1983.[12] Myöntämisperusteena oli väkivallaton toiminta vapaiden ammattiyhdistysten ja ihmisoikeuksien hyväksi Puolassa.[13]
Kunniakansalaisuudet ja kaupungin avaimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wałęsa on 35 eri kaupungin tai alueen kunniakansalainen.[2]
Kunniatohtorin nimitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wałęsalle on myönnetty kunniatohtorin arvo 38 yliopistossa ympäri maailmaa.[2]
Lech Wałęsan mukaan nimettyjä paikkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2004 Gdańskin lentokenttä nimettiin uudelleen Lech Wałęsan mukaan.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Orders and decorations The official website of the President of the Republic of Poland. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Biography Lech Walesa Institute Foundation. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Past Recipients National Constitution Center. 2024. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 14.8.2023. (viroksi)
- ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Dostluk İlişkilerine Katkının Altın Sembolü: Devlet ve Cumhuriyet Nişanları Haberler. 14.2.2013. Viitattu 6.9.2023. (turkiksi)
- ↑ Lech Walesa decorated with the Star of Lithuania's Millennium Fundacja Instytut Lecha Wałęsy. 5.9.2008. Arkistoitu 2012. Viitattu 6.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Řád Kryštofa Kolumba : Řády Valka.cz. 20.5.2019. Viitattu 6.9.2023. (tšekiksi)
- ↑ Указ Президента України № 1218/2005 Офіс Президента України. 2005. Viitattu 6.9.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Distinctions for Lech Walesa Lech Walesa Institute Foundation. Arkistoitu 2011. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Wałęsa odmawia Litwinom z powodu Polonii TVP. Arkistoitu 2012. Viitattu 14.8.2023. (puolaksi)
- ↑ Lech Walesa | Biography, Solidarity, Nobel Prize, & Facts Encyclopædia Britannica. 14.7.2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Lech Walesa: Facts The Nobel Peace Prize. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanti)
- ↑ Gdansk Airport named after Lech Walesa Radio Prague International. 21.5.2004. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)