Kissa kuumalla katolla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kissa kuumalla katolla
Cat on a Hot Tin Roof
Ohjaaja Richard Brooks
Käsikirjoittaja
Tuottaja Lawrence Weingarten
Säveltäjä Charles Wolcott
Kuvaaja William H. Daniels
Leikkaaja Ferris Webster
Tuotantosuunnittelija William A. Horning
Pukusuunnittelija Helen Rose
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö MGM
Levittäjä Metro-Goldwyn-Mayer
Netflix
Ensi-ilta 1958
Kesto 108 min.
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Kissa kuumalla katolla on elokuva vuodelta 1958. Se perustuu Tennessee Williamsin samannimiseen, Pulitzer-palkinnolla palkittuun näytelmään. Se kertoo varakkaasta suvusta, jonka päämies on vanha ja sairas, ja kaksi poikaa kilpailevat perinnöstä. Toista veljeksistä esittää Paul Newman, ja hänen vaimoaan Elizabeth Taylor. Elokuva oli ehdokkaana useaan Oscar-palkintoon, muttei voittanut yhtään.[1]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Myöhään eräänä iltana juopunut Brick Pollitt (Paul Newman) lähtee ulos aikomuksenaan hankkia takaisin hieman lukioaikojensa urheilusankarin loistettaan. Hän suuntaakin eräälle yleisurheilukentälle hyppimään aitoja. Kesken aitajuoksun urheilupäiviään muisteleva Brick kuitenkin kaatuu, minkä seurauksena hänen jalkansa kipsataan ja hän joutuu tukeutumaan kainalosauvoihin. Brick ja hänen vaimonsa Maggie (Elizabeth Taylor) lähtevät seuraavana päivänä Mississippiin vieraillakseen Brickin perheen luona Big Daddyn (Burl Ives) 65-vuotissyntymäpäivien kunniaksi.

Masentunut Brick päättää viettää päivänsä neljän seinän sisällä lipittämässä alkoholia. Hän on alkanut myös laiminlyödä vaimoaan, joka ahdistelee häntä pitämään huolen siitä, että Big Daddyn valtava omaisuus periytyisi aikanaan heille. Brickin ja Maggien myrskyisästä avioliitosta tehdään elokuvan aikana useita vihjailuja. Yksi esimerkki on se, miksei Maggie ole saanut vielä lainkaan lapsia, kun taas Brickin Gooper-veljellä (Jack Carson) ja tämän Mae-vaimolla (Madeleine Sherwood) on kokonainen liuta jälkikasvua. Elokuvan aikana Gooperin ja Maen valtava lapsilauma juoksenteleekin lakkaamatta pitkin poikin ”plantaasia” (joksi Big Daddyn tilaa kutsutaan) täysin valvomattomana ja ärsyttävästi rallattaen.

Kun Big Daddy ja Big Mama (Judith Anderson) saapuvat kotiin sairaalasta, he tapaavat Gooperin, Maen ja Maggien. Vaikka Mae, Gooper ja heidän lapsensa huhkivat oikein olantakaa saadakseen syntymäpäiväsankarin jakamattoman huomion, Big Daddy jaksaa kiinnostua vain Maggiesta. Big Daddy kertoo perheelleen, että vaikka hänellä on viime aikoina epäilty syöpää, hän on paljastunut sairaalatutkimuksissa täysin terveeksi. Lääkäri (Larry Gates) käy kuitenkin tapaamassa Brickiä ja Gooperia vaivihkaa ja kertoo, ettei asian laita valitettavasti ole näin vaan että Big Daddy todella sairastaa syöpää. Hän ei kuitenkaan hennonut paljastaa sitä Big Daddylle vielä toistaiseksi, jottei tuhoaisi perheen onnea. Maggie anoo Brickiä pitämään huolen siitä, että Big Daddy määrää omaisuutensa heille, mutta Brick kieltäytyy itsepäisesti tottelemasta. Lopulta Big Daddy kyllästyy alkoholistisen poikansa käytökseen ja vaatii saada tietää syyn tämän itsepäisyydelle. Brick kieltäytyy vihaisesti vastaamasta.

Big Daddy ei luovuta vähällä, vaan vetää myös Maggien mukaan keskusteluun. Lopulta Maggie paljastaa, mitä oikein tapahtui sinä onnettomana iltana, jona Brickin ystävä Skipper teki itsemurhan. Maggie myöntää olleensa mustasukkainen Skipperille, koska tämä sai viettää enemmän aikaa hänen aviomiehensä kanssa kuin hän itse. Hän väitti tuolloin, että halusi tuhota miesten ystävyyden ”keinolla millä hyvänsä”. Hän oli aikonut vietellä Skipperin luodakseen sitä kautta kuilun miesten välille, muttei loppujen lopuksi uskaltanutkaan toteuttaa suunnitelmaansa. Brick puolestaan oli väittänyt Skipperin kuoleman olleen Maggien syytä. Lopulta Brick kuitenkin paljastaa, että hän pitääkin syypäänä itseään, kun ei auttanut ystäväänsä tämän soitettua hänelle tuona kohtalokkaana iltana hysteerisessä tilassa.

Big Daddy saa kuulla, että hän sairastaa syöpää ja että tämä on hänen viimeinen syntymäpäivänsä. Hän sulkeutuu sen seurauksena järkyttyneenä talon kellariin. Sillä välin Gooper, Mae, Maggie ja Brick ryhtyvät kiistelemään Big Daddyn testamentista. Lopulta Brick menee isänsä perässä kellariin, jossa säilytetään kasoittain antiikkia sekä muita perheen tavaroita. Brick löytää isänsä tavaroiden keskeltä ja ryhtyy juttelemaan tämä kanssa vakavasti kertoen omista kunnianpäivistään urheilijana. Muu perhe alkaa tällä välin murtua paineen alla, ja Big Mama ottaa ohjat käsiinsä. Maggie kertoo haluavansa antaa Big Daddylle tämän syntymäpäivälahjan: uutisen, että hän on raskaana. Mae nimittää Maggieta valehtelijaksi, mutta Big Daddy ja Brick puolustavat Maggieta, vaikka he tietävätkin Maggien puhuvan palturia. Lopulta jopa Gooper myöntää: ”Tuossa tytössä on kyllä ytyä.” Ennen pitkää Maggie ja Brick tekevät sovinnon, ja elokuva päättyy parin suudellessa toisiaan. Kaikki viittaa siihen, että he aikovat pian rakastella.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Elizabeth Taylor ja Paul Newman elokuvan trailerista otetussa kuvakaappauksessa.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Elizabeth Taylor  Maggie Pollitt  
 Paul Newman  Brick Pollit, Maggien alkoholisoitunut ja masentunut aviomies  
 Burl Ives  Big Daddy Pollit, Brickin isä  
  1. Cat on a Hot Tin Roof (1958) Filmsite Movie Review. Viitattu 20.5.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.