Ero sivun ”Rationaalisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkin korjaus |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:608:1E2C:1CCA:296E:6D24:D8C7) ja palautettiin versio 21579437, jonka on tehnyt Mtleinonen: Hylätään lähteetön muokkaus lähteistettyyn virkkeeseen Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
| (21 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1:
'''Rationaalisuus''' tarkoittaa kykyä<ref>Niiniluoto & Halonen 1997, s. 51</ref> käyttää [[
Rationaalisuudelle vastakkainen ajattelutapa on [[irrationaalisuus]].
==
Suomenkielen alkuperäinen sana rationaalisuudelle on ”järjellisyys”. [[Latina]]nkielinen sana järjelle on ''ratio'' (laskelma, suunnitelma, keino). Ja näin ihmisen järjellisyydestä ja [[Järki|järjestä]] voidaan puhua synonyyminä rationaalisuudelle.<ref name="Nimetön-rFSe-1">Niiniluoto & Halonen 1997, s. 217</ref>
Kreikassa sana ''[[logos]]'' merkitsee myös [[sana]]a, joka viittaa, että järjellisyydellä ja [[Kieli|kielellä]] on yhteys <ref>Niiniluoto & Halonen 1997, s. 89.</ref>.
== Määrittelyä ==
Erilaisia rationaalisuuden käsitteitä ja tyyppejä on paljon<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Vernant Jean-Pierre|Nimeke=Kreikkalaisen ajattelun alkuperä|Vuosi=2009|Sivu=16|Julkaisija=Tutkijaliitto}}</ref>, kuten [[Harkintarationaalisuus|''harkintarationaalisuus'']] (Ihmisen kyky pitäytyä omassa elämänsuunnitelmassaan), ''välineellinen'' ja [[Tekninen rationaalisuus|''tekninen rationaalisuus'']] (tarkoituksena etsiä tehokkaimmat keinot päämäärien saavuttamiseen), arvorationaalisuus (hyvän elämän ymmärtäminen, viittaa onnellisuuden ajatukseen eli ymmärrykseen omista perimmäisistä päämääristämme)<ref name="Nimetön-rFSe-3">Niiniluoto & Halonen 1997, s. 343</ref>. Suomessa rationaalisuutta ja järkeä ovat tutkineet muun muassa professori [[Timo Airaksinen]], filosofian kandidaatti [[Ilpo Halonen]] ja professori [[Ilkka Niiniluoto]].<ref name="Nimetön-rFSe-3"/>
Ilkka Niiniluodon mukaan [[filosofia]]n tehtävänä on muodostaa rationaalista [[maailmankuva]]a.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Niiniluoto, Ilkka |Nimeke=Tiede, filosofia ja maailmankatsomus |Vuosi= 1984 |Sivu=5|Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Otava| Isbn = 978-951-1-08016-9 }}</ref> Näin ollen rationaalisuus tarkoittaa tunteiden ja tiedon vuorovaikutuksellista päättelykykyä. Toisen käsityksen mukaan rationaalisuus käsitteenä tarkoittaa loogista ristiriidattomuutta.<ref name="Nimetön-rFSe-1"/>
Timo Airaksisen mukaan ihmisen käyttäytyminen on rationaalista silloin, kun hän tottelee omaa [[arvo]]järjestystänsä tehdessään päätöstä ja osaa valita taitojensa ja tietonsa perusteella arvoistansa parhaan vaihtoehdon valintatilanteessa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Airaksinen, Timo |Nimeke=Moraalifilosofia |Vuosi=1987 |Sivu=14 |Julkaisupaikka= Helsinki |Julkaisija=WSOY| Isbn=951-0-14505-X}}</ref>
Ilkka Niiniluodon ja Ilpo Halosen mukaan [[Päämäärärationaalisuus|päämäärärationaalinen]] ihminen tekee valintansa sen mukaan, mikä vie oikeita päämääriä eteenpäin ja on hyväksi myös muille ihmisille. Hän ottaa siis [[Etiikka|eettiset]] arvonsa mukaan päätökseensä. Hän osaa jaotella halunsa ja pystyy arvioimaan niiden nykyhetken ja tulevaisuuden vaikutuksia<ref>Niiniluoto & Halonen 1997, s. 329.</ref>. Rationaalinen ihminen on yleensä vastuussa omista teoistaan<ref>Niiniluoto & Halonen 1997, s. 166.</ref>. Rationaalinen järjenkäyttö tosista vaihtoehdoista tosiin johtopäätöksiin ei ole ennalta määrätty, vaan on päättelyn ja moninaisten valintojen tulos<ref>Niiniluoto & Halonen 1997, s. 52.</ref>. Ihmisellä on siis valinnanvapaus tehdä myös [[Irrationaalisuus|irrationaalinen]] päätös eli järjetön päätös, ja tämä erottaa ihmisen [[tekoäly]]stä, joka on laskennallinen järjestelmä ([[Tosiasia|tosiasioiden]] muuttamista tosiasioiksi ohjeistuksen mukaan)<ref name="Nimetön-rFSe-1"/>.
''Geometrisessä rationaalisuudessa'' rationaalisia ovat todet käsitykset. Sen sijaan ''[[kriittinen rationaalisuus]]'' tarkoittaa sellaista rationaalisuutta, jossa käsitys koetaan toistaiseksi hyväksyttäväksi, jos perustelut ovat parhaita mahdollisia ja toistaiseksi pitäviä. Muun muassa [[pragma-dialektiikka]] pyrkii olemaan kriittisen rationalismin mukainen teoria. Pragma-dialektiikan mukaan [[Argumentti|argumentaatiossa]] on tarkoituksena vakuuttaa rationaalinen (järkevä) kuulija annettujen perustelujen perusteella väitettyyn väitteeseen. ''[[Prosessirationaalisuus]]'' tarkoittaa pragma-dialektiikan kymmenen säännön puheenvuorojen kokonaisuuteen keskittyvää rationaalisuutta.<ref name=":3">Pajunen John. 2015. Luennot YFIP250 Kriittinen ajattelu ja tieteellinen kommunikaatio. Jyväskylän avoin yliopisto verkko-opinnot. Väittelyn teoriaa ja teoriaa argumenteista-luentosarjasta: rationaalisuus.</ref>.
== Katso myös ==
* [[Kognitiivinen vinouma]]
* [[Kriittinen ajattelu]]
* [[Rationalismi]]
* [[Rationaalisen valinnan teoria]], taloustieteellinen politiikan teoria
* [[Rajoitettu rationaalisuus]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka & Halonen, Ilpo (toim.) | Nimeke=Järki | Selite=Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 1/1996 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Isbn=951-570-341-7}}
== Kirjallisuutta ==▼
=== Viitteet ===
* {{kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka | Nimike=Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13060-9}}▼
{{Viitteet|sarakkeet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sajama, Seppo | Nimeke=Arkipäivän filosofiaa: Kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Kirjayhtymä | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-26-3800-2}}▼
▲== Kirjallisuutta ==
▲* {{
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Sajama, Seppo | Nimeke=Arkipäivän filosofiaa
[[Luokka:Filosofian termit]]
[[Luokka:Rationalismi]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||