Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota
Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota käytiin vuosina 1848–1851. Sota päättyi Tanskalle edulliseen Lontoon rauhansopimukseen vuonna 1852, jolla Schleswigin ja Holsteinin herttuakunnat siirtyivät Tanskan hallintaan. Preussi valtasi alueet toisessa Saksan-Tanskan sodassa vuonna 1864.
| Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Tanskalaiset sotilaat palaavat Kööpenhaminaan, Otto Bachen maalaus vuodelta 1894
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
| |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Frederik Læssøe |
|||||||||
Sota alkoi Schleswigin ja Holsteinin herttuakuntien saksalaisväestön kansallisaatteen sytyttyä ja herttuakuntien irrottauduttua Tanskan hallinnasta. Preussi tuki kapinoivia herttuakuntia, mutta Tanska pyrki palauttamaan alueet sotatoimin hallintaansa.[1]
Alkuun saksalaiset menestyivät sodassa, mutta tanskalaiset onnistuivat lopulta kääntämään sodan voitokseen. Schleswigin luona 23. huhtikuuta 1848 käyty pääsiäistaistelu alkoi Friedrich von Wrangelin johtamien preussilaisten hyökkäyksellä. He olivat miesmäärältään ylivoimaisia, mutta kärsivät tanskalaisten tavoin suuria menetyksiä. Tanskalaiset vetäytyivät pimeän tullen taistelukentältä. Sota jatkui pari vuotta, kunnes 25. heinäkuuta 1850 käydyn Istedin taistelun jälkeen se oli käytännössä ohi, sillä saksalaisten oli joulukuussa 1850 hajotettava armeijansa Venäjän painostuksen vuoksi.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Matti Klinge: Otavan suuri maailmanhistoria 14: Porvariston nousu, s. 227, 295. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08786-X
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota Wikimedia Commonsissa