Hallintoriita
Hallintoriita on julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuva erimielisyys. Se ratkaistaan hallintolainkäytön periaatteiden mukaisesti, vaikka kohteena ei olekaan hallintopäätös, johon haetaan muutosta. Hallintoriita on menettelykeino silloin, kun hallintoviranomaisella ei ole toimivaltaa ratkaista oikeusriitaa hallintopäätöksellä. Tällöin päätös on vain viranomaisen kannanotto asiassa.[1][2]
Tyypillisiä hallintoriita-asioita ovat edunpalautus- ja korvausasiat, esimerkiksi julkisyhteisöjen väliset riidat maksujen suorittamisesta. Hallinto-oikeuden päätös on usein tarpeen myös, jos peritään takaisin viranomaisen myöntämää avustusta tai korvausta. Hallintoriidassa vaaditaan tavallisesti suoritustuomiota tai asiantilan vahvistavaa vahvistustuomiota.[1]
Hallintoriita-asian määrittelevä säännös on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (hallintoprosessilaki) annetun lain 20. pykälässä. Hallintoriita-asia pannaan vireille hakemuksella. Tämän tulee tapahtua viiden vuoden määräajassa, josta säädetään tarkemmin hallintoprosessilain 21 §:ssä. Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy hallintoprosessilain 22 §:ssä säädetyllä tavalla. Hallinto-oikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jossa edellytetään valituslupaa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 225–226.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 808/2019 www.finlex.fi. Viitattu 10.10.2023.
- ↑ Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, 19–22 § Finlex. Viitattu 1.11.2023.