Ero sivun ”DSL” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(15 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tietoliikenneyhteyttä. DSL on myös linux-jakelu [[Damn Small Linux]]in ja [[Demokraattinen Sivistysliitto|Demokraattisen sivistysliiton]] lyhenne.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee tietoliikenneyhteyttä. DSL on myös linux-jakelu [[Damn Small Linux]]in ja [[Demokraattinen Sivistysliitto|Demokraattisen sivistysliiton]] lyhenne.}}
[[File:Dsl-principle.png|thumb|600px|DSL -kaavio]]
'''Digital Subscriber Line (DSL)''' eli '''digitaalinen tilaajayhteys''' on tietoliikenneyhteys, jossa tavallisella puhelinlinjoilla siirretään tietoa käyttämällä puhetaajuuksia korkeampia taajuuksia. Tavallisin DSL-yhteyden tyyppi on [[ADSL]].
'''Digital subscriber line (DSL)''' eli '''digitaalinen tilaajayhteys''' on kattonimitys joukolle tietoliikennetekniikoita, joilla tietoa siirretään perinteisen lankapuhelinverkon kaapelissa eli puhelinlinjassa hyödyntäen puhetaajuuksia korkeampia taajuuksia. Tällöin tiedonsiirtoyhteyden käytettävissä on perinteistä [[modeemi]]a laajempi taajuusalue, jolloin voidaan saavuttaa suurempi tiedonsiirtonopeus. Yleisin DSL-yhteyden tyyppi on [[ADSL]].


Puhelinjohdot on alun perin suunniteltu välittämään vain puhetaajuuksia, mikä asettaa rajoituksia DSL-tekniikoille. Puhelinkeskus ei saa olla muutamaa kilometriä kauempana tilaajasta, jotta DSL:n käyttämät korkeat taajuudet siirtyvät keskukseen liikaa vaimenematta. Tämän vuoksi DSL-liittymiä ei aina voida tarjota [[haja-asutus]]alueilla.
Lankapuhelinverkko on alun perin suunniteltu välittämään vain puhetta ja sen välittämä kaistanleveys on rajattu siten noin neljään kilohertsiin, mikä asettaa huomattavan rajoitteen modeemilla tapahtuvan tiedonsiirron nopeudelle. DSL-tekniikassa puhelinverkosta hyödynnetään ainoastaan sen passiivinen osuus, tilaajajohto, eli kaapelointi tilaajan ja paikallisen puhelinkeskustilan välillä, jolloin kaistanleveyttä rajoittavat puhelinverkon osat eliminoituvat. DSL-yhteyden mahdollistamiseksi puhelinkeskus ei saisi sijaita muutamaa kilometriä kauempana tilaajasta, koska korkeat taajuudet vaimenevat kaapelin pituuden kasvaessa, jolloin kaapelin välittämä kaistanleveys kaventuu vähitellen ja yhteyden suurin mahdollinen nopeus laskee, kunnes yhteyttä ei voida lopulta muodostaa lainkaan. Tämän vuoksi DSL-liittymiä ei aina voida tarjota [[haja-asutus]]alueilla.


Käyttäjällä on kotonaan DSL-[[modeemi]] ja puhelinkeskuksessa on DSL-keskitin eli [[DSL-keskitin|DSLAM]] ''(DSL Access Multiplexer)'', jonka tilaajakortille yhteys päättyy. Rinnakkaisyhteydellä, eli käytettäessä samaa [[puhelinliittymä]]n tilaajajohtoa sekä puhelin- että DSL-yhteytenä, täytyy puhelinliikenne erottaa dataliikenteestä suotimin eli erottimin DSL-yhteyden molemmissa päissä. Suotimin erotettua data- ja puhelinliikennettä kutsutaan ala- ja yläkaistoiksi. Jos käyttäjän kotona on enemmän kuin yksi analoginen puhelin, on suositeltavaa asentaa jokaiseen puhelimeen suodin, jotta puhelin ei häiritse DSL-liikennettä ja puhelimesta ei mahdollisesti kuulu DSL-yhteyden aiheuttamaa kohinaa.
Tyypillisessä toteutustavassa käyttäjällä on DSL-[[modeemi]] ja puhelinkeskuksessa on DSL-keskitin eli [[DSL-keskitin|DSLAM]] ''(DSL Access Multiplexer)'', jonka tilaajakortille yhteys päättyy. Rinnakkaisyhteydellä, eli käytettäessä samaa [[puhelinliittymä]]n tilaajajohtoa sekä puhelin- että DSL-yhteytenä, täytyy puhelinliikenne erottaa dataliikenteestä suotimin eli erottimin DSL-yhteyden molemmissa päissä. Suotimin erotettua data- ja puhelinliikennettä kutsutaan ala- ja yläkaistoiksi. Jos käyttäjällä on enemmän kuin yksi analoginen puhelin, on suositeltavaa asentaa jokaiseen puhelimeen suodin, jotta puhelin ei häiritse DSL-liikennettä ja puhelimesta ei mahdollisesti kuulu DSL-yhteyden aiheuttamaa kohinaa.

Toisessa toteutustavassa yhteys voidaan muodostaa DSL-modeemiparia käyttäen esimerkiksi kahden kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai muun kohteen välille silloin, kun halutaan hyödyntää olemassa olevaa puhelinyhtiön tai kiinteistön omaa puhelinkaapelointia. Tällöin asiakas vuokraa puhelinyhtiöltä tarvittaessa vain passiivisen johtoyhteyden, jolloin kohteisiin johtavat kaksi tilaajajohtoa kytketään suoraan toisiinsa keskuksesta käsin. Kiinteistön omaa kaapelointia käytettäessä johtoa ei tarvitse vuokrata, ja mahdolliset kytkennät suoritetaan talojakamossa tai muussa teletilassa. Näin voidaan yhdistää vaikkapa kahdessa eri rakennuksessa tai liikehuoneistossa toimivan yrityksen [[lähiverkko|lähiverkot]] tai liittää yksittäisiä verkkokaapeloinnin ulottumattomissa sijaitsevia laitteita, kuten automaatteja, valvontakameroita tai WLAN-tukiasemia, lähiverkkoon.


DSL-yhteydet voivat olla joko symmetrisiä tai asymmetrisiä. ''Symmetrisessä'' yhteydessä siirtonopeus molempiin suuntiin on sama. Usein kuitenkin voidaan olettaa, että käyttäjä pääasiassa käyttää [[WWW]]-sivuja tai lataa tiedostoja verkosta, jolloin nopeuden verkkoon päin ei tarvitse olla kovin korkea. Silloin riittää ''asymmetrinen'' eli epäsymmetrinen yhteys, jossa nopeus on eri ulos- ja sisäänpäin.
DSL-yhteydet voivat olla joko symmetrisiä tai asymmetrisiä. ''Symmetrisessä'' yhteydessä siirtonopeus molempiin suuntiin on sama. Usein kuitenkin voidaan olettaa, että käyttäjä pääasiassa käyttää [[WWW]]-sivuja tai lataa tiedostoja verkosta, jolloin nopeuden verkkoon päin ei tarvitse olla kovin korkea. Silloin riittää ''asymmetrinen'' eli epäsymmetrinen yhteys, jossa nopeus on eri ulos- ja sisäänpäin.
Rivi 55: Rivi 58:


[[Luokka:Laajakaista]]
[[Luokka:Laajakaista]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[ar:خط المشترك الرقمي]]
[[id:DSL]]
[[ms:Talian Pelanggan Digital]]
[[su:XDSL]]
[[bs:DSL]]
[[bg:Цифрова абонатна линия]]
[[ca:Línia Digital d'Abonat]]
[[cs:Digital Subscriber Line]]
[[da:Digital subscriber line]]
[[de:Digital Subscriber Line]]
[[et:Digitaalne abonendiliin]]
[[el:Digital Subscriber Line]]
[[en:Digital Subscriber Line]]
[[es:Línea de abonado digital]]
[[eo:DSL]]
[[fr:Digital Subscriber Line]]
[[ko:디지털 가입자 회선]]
[[hr:DSL]]
[[it:DSL]]
[[he:DSL]]
[[mk:Дигитална претплатничка линија]]
[[ml:ഡിജിറ്റൽ സബ്സ്ക്രൈബർ ലൈൻ]]
[[nl:DSL]]
[[ja:デジタル加入者線]]
[[no:DSL]]
[[nds:Digital Subscriber Line]]
[[pl:Digital Subscriber Line]]
[[pt:DSL]]
[[ro:Digital subscriber line]]
[[ru:XDSL]]
[[sq:Linja e Abonentit Digjital]]
[[simple:Digital subscriber line]]
[[sk:Digital Subscriber Line]]
[[sr:ДСЛ]]
[[sv:Digital Subscriber Line]]
[[vi:DSL]]
[[tr:DSL]]
[[uk:DSL]]
[[zh:DSL]]

Nykyinen versio 17. tammikuuta 2021 kello 12.39

Tämä artikkeli käsittelee tietoliikenneyhteyttä. DSL on myös linux-jakelu Damn Small Linuxin ja Demokraattisen sivistysliiton lyhenne.
DSL -kaavio

Digital subscriber line (DSL) eli digitaalinen tilaajayhteys on kattonimitys joukolle tietoliikennetekniikoita, joilla tietoa siirretään perinteisen lankapuhelinverkon kaapelissa eli puhelinlinjassa hyödyntäen puhetaajuuksia korkeampia taajuuksia. Tällöin tiedonsiirtoyhteyden käytettävissä on perinteistä modeemia laajempi taajuusalue, jolloin voidaan saavuttaa suurempi tiedonsiirtonopeus. Yleisin DSL-yhteyden tyyppi on ADSL.

Lankapuhelinverkko on alun perin suunniteltu välittämään vain puhetta ja sen välittämä kaistanleveys on rajattu siten noin neljään kilohertsiin, mikä asettaa huomattavan rajoitteen modeemilla tapahtuvan tiedonsiirron nopeudelle. DSL-tekniikassa puhelinverkosta hyödynnetään ainoastaan sen passiivinen osuus, tilaajajohto, eli kaapelointi tilaajan ja paikallisen puhelinkeskustilan välillä, jolloin kaistanleveyttä rajoittavat puhelinverkon osat eliminoituvat. DSL-yhteyden mahdollistamiseksi puhelinkeskus ei saisi sijaita muutamaa kilometriä kauempana tilaajasta, koska korkeat taajuudet vaimenevat kaapelin pituuden kasvaessa, jolloin kaapelin välittämä kaistanleveys kaventuu vähitellen ja yhteyden suurin mahdollinen nopeus laskee, kunnes yhteyttä ei voida lopulta muodostaa lainkaan. Tämän vuoksi DSL-liittymiä ei aina voida tarjota haja-asutusalueilla.

Tyypillisessä toteutustavassa käyttäjällä on DSL-modeemi ja puhelinkeskuksessa on DSL-keskitin eli DSLAM (DSL Access Multiplexer), jonka tilaajakortille yhteys päättyy. Rinnakkaisyhteydellä, eli käytettäessä samaa puhelinliittymän tilaajajohtoa sekä puhelin- että DSL-yhteytenä, täytyy puhelinliikenne erottaa dataliikenteestä suotimin eli erottimin DSL-yhteyden molemmissa päissä. Suotimin erotettua data- ja puhelinliikennettä kutsutaan ala- ja yläkaistoiksi. Jos käyttäjällä on enemmän kuin yksi analoginen puhelin, on suositeltavaa asentaa jokaiseen puhelimeen suodin, jotta puhelin ei häiritse DSL-liikennettä ja puhelimesta ei mahdollisesti kuulu DSL-yhteyden aiheuttamaa kohinaa.

Toisessa toteutustavassa yhteys voidaan muodostaa DSL-modeemiparia käyttäen esimerkiksi kahden kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai muun kohteen välille silloin, kun halutaan hyödyntää olemassa olevaa puhelinyhtiön tai kiinteistön omaa puhelinkaapelointia. Tällöin asiakas vuokraa puhelinyhtiöltä tarvittaessa vain passiivisen johtoyhteyden, jolloin kohteisiin johtavat kaksi tilaajajohtoa kytketään suoraan toisiinsa keskuksesta käsin. Kiinteistön omaa kaapelointia käytettäessä johtoa ei tarvitse vuokrata, ja mahdolliset kytkennät suoritetaan talojakamossa tai muussa teletilassa. Näin voidaan yhdistää vaikkapa kahdessa eri rakennuksessa tai liikehuoneistossa toimivan yrityksen lähiverkot tai liittää yksittäisiä verkkokaapeloinnin ulottumattomissa sijaitsevia laitteita, kuten automaatteja, valvontakameroita tai WLAN-tukiasemia, lähiverkkoon.

DSL-yhteydet voivat olla joko symmetrisiä tai asymmetrisiä. Symmetrisessä yhteydessä siirtonopeus molempiin suuntiin on sama. Usein kuitenkin voidaan olettaa, että käyttäjä pääasiassa käyttää WWW-sivuja tai lataa tiedostoja verkosta, jolloin nopeuden verkkoon päin ei tarvitse olla kovin korkea. Silloin riittää asymmetrinen eli epäsymmetrinen yhteys, jossa nopeus on eri ulos- ja sisäänpäin.

DSL-standardit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line)
  • RADSL (Rate Adaptive Digital Subscriber Line)
  • VDSL (Very high speed Digital Subscriber Line)
  • SHDSL (Symmetric High-Speed Digital Subscriber Line)
  • HDSL (High bit rate Digital Subscriber Line)
  • IDSL (ISDN Digital Subscriber Line)
Standardi Nopeus tilaajalle Nopeus tilaajalta Linjakoodi Taajuusalue
ANSI T1.413 Issue 2 ADSL 8 Mbit/s 1,0 Mbit/s DMT 30 kHz–1,1 MHz
ITU G.992.1 ADSL (G.DMT) 8 Mbit/s 1,0 Mbit/s DMT
ITU G.992.2 ADSL Lite (G.Lite) 1,5 Mbit/s 0,5 Mbit/s DMT
ITU G.992.3/4 DSL2 12 Mbit/s 1,0 Mbit/s
ITU G.992.3/4 Annex J ADSL2 12 Mbit/s 3,5 Mbit/s DMT
ITU G.992.5 Annex L ADSL2+ 24 Mbit/s 1,0 Mbit/s DMT 2,2 MHz asti
ITU G.992.5 Annex M ADSL2+ 24 Mbit/s 3,5 Mbit/s DMT
ITU G.993.1 VDSL DMT, QAM
ITU G.993.2 VDSL2 100 Mbit/s 100 Mbit/s DMT
ITU G.991.1 HDSL 2 304 kbit/s 2 304 kbit/s 2B1Q, CAP
ITU G.991.2 SHDSL 2 304 kbit/s 2 304 kbit/s TC-PAM
ITU G.961 IDSL 144 kbit/s 144 kbit/s 2B1Q

Tavallisin kuluttajille tarjottava ratkaisu on ADSL. Yrityksille suunnattujen SHDSL-yhteyksien nopeus voidaan moninkertaistaa käyttämällä useita kuparipareja yhden sijasta. VDSL-pohjaisilla toteutuksilla saavutetaan jopa 100 Mbit/s symmetrinen nopeus yhdellä parilla.