Ero sivun ”Uusi Suomi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän PIISKAukko (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Risukarhi tekemään versioon.
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
102 898 muokkausta
linkityksiä pois, f
 
(41 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee vuoteen 1991 asti ilmestynyttä sanomalehteä. [[Uusi Suomi (verkkolehti)|Uusi Suomi]] on myös vuonna 2007 perustettu verkkojulkaisu.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee vuoteen 1991 asti ilmestynyttä sanomalehteä. Nimen muita merkityksiä on lueteltu [[Uusi Suomi (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Lehti |
{{Lehti
lehden_nimi = Uusi Suomi|
|lehden_nimi = Uusi Suomi
logo = |
|logo =
| kuva = Uusi Suomi 1940.jpg
⚫
lehtityyppi = [[Sanomalehti]] |
⚫
| kuvateksti = Uuden Suomen etusivu [[15. kesäkuuta]] [[1940]]. Pääuutisena saksalaisten toteuttama [[Pariisi]]n valtaus ja Neuvostoliiton [[välirauha]]n aikana alasampuma suomalainen matkustajalentokone ''[[Kalevan pudotus|Kaleva]]''.
⚫
julkaisija = |
⚫
|lehtityyppi = [[Sanomalehti]]
⚫
ISSN = 0355-5461 |
⚫
|julkaisija = Uusi Suomi Oy
⚫
levikki = |
⚫
|ISSN = 0355-5461
⚫
perustettu = [[1919]] |
⚫
|levikki =
⚫
lakkautettu = [[1991]] |
⚫
|perustettu = 1919
⚫
päätoimittaja = [[Jarmo Virmavirta]] ([[1990]]–[[1991]]) |
⚫
|lakkautettu = 1991
⚫
sitoutuneisuus = Porvarillinen<br>(1976 asti [[Kansallinen kokoomus|Kok.]]) |
⚫
|päätoimittaja = [[Jarmo Virmavirta]] (1990–1991)
⚫
kotipaikkakunta = |
⚫
|sitoutuneisuus = porvarillinen<br>(1976 asti [[Kansallinen kokoomus|Kok.]])
⚫
kotimaa = [[Suomi]] |
⚫
|kotipaikkakunta =
sivukoko = [[Tabloid]] |
⚫
|kotimaa = [[Suomi]]
⚫
ilmestymistiheys = |
|sivukoko = [[broadsheet]], [[tabloidi]]
⚫
kotisivu = |
⚫
|ilmestymistiheys =
⚫
|kotisivu =
}}
}}
'''Uusi Suomi''' oli [[Suomi|suomalainen]] päivälehti, joka ilmestyi vuosina [[1919]]–[[1991]].
'''Uusi Suomi''' oli [[Suomi|suomalainen]] päivälehti, joka ilmestyi vuosina 1919–1991.


== Historia ==
== Historia ==
⚫
[[Tiedosto:Uuden Suomen viimeinen numero.jpg|pienoiskuva|left|Uuden Suomen viimeisen numeron etusivu [[29. marraskuuta]] [[1991]].]]
Uuden Suomen edeltäjiä olivat '''Uusi Suometar''' ja sen edeltäjä '''Suometar'''. Suomettaren ensimmäinen numero ilmestyi [[12. tammikuuta]] [[1847]].<ref name="US">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ARTIKKELIT/uusisuomi_01kanava.htm | Nimeke=Levikkikierre jauhaa verkkaisesti | Ajankohta=5.2.2008 | Tekijä=Vesikansa, Jyrki | Julkaisu=Kanava | Julkaisija=SSL | Viitattu=19.10.2010 }}</ref> Sen perustajana pidetään [[Paavo Tikkanen | Paavo Tikkasta]]. Lehden tavoitteena oli suomalaisuuden asian ajaminen ja kansan sivistäminen. Suometar kuitenkin lakkautettiin vuonna [[1866]].<ref name="US"/> Uuden Suomen suora edeltäjä oli vuodesta [[1869]] ilmestynyt [[fennomaani]]aatteen äänenkannattaja '''Uusi Suometar'''. Uusi Suometar lakkautettiin vuonna [[1918]]. Lehden toimittajana toimi 36 vuoden ajan [[Viktor Löfgren]].
Uuden Suomen edeltäjiä olivat [[Uusi Suometar]] ja sen edeltäjä [[Suometar (sanomalehti)|Suometar]]. Suomettaren ensimmäinen numero ilmestyi [[12. tammikuuta]] [[1847]].<ref name="US">{{Verkkoviite |Osoite=http://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ARTIKKELIT/uusisuomi_01kanava.htm |Nimeke=Levikkikierre jauhaa verkkaisesti |Ajankohta=5.2.2008 |Tekijä=Vesikansa, Jyrki |Julkaisu=Kanava |Julkaisija=SSL |Viitattu=19.10.2010 |arkisto= https://web.archive.org/web/20150123221640/http://www.sanomalehtimiesliitto.fi/ARTIKKELIT/uusisuomi_01kanava.htm |arkistoitu=23.1.2015 }}</ref> Sen perustajana pidetään [[Paavo Tikkanen|Paavo Tikkasta]]. Lehden tavoitteena oli suomalaisuuden asian ajaminen ja kansan sivistäminen. Suometar kuitenkin lakkautettiin vuonna 1866.<ref name="US"/> Uuden Suomen suora edeltäjä oli vuodesta 1869 ilmestynyt [[fennomania|suomalaisuus]]aatteen äänenkannattaja ''Uusi Suometar'', joka lakkautettiin vuonna 1918. Lehden toimittajana toimi 36 vuoden ajan [[Viktor Löfgren]].


Vuonna 1919 perustettiin itse '''Uusi Suomi''', joka oli [[Kokoomus|kokoomuksen]] pää-äänenkannattaja vuoteen 1976 asti. Vuoden 1976 jälkeen Uusi Suomi julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi. 1970-luvulla lehti ajautui kuitenkin taloudellisiin ongelmiin<ref>{{kirjaviite |Tekijä= Luoma, Jukka |Nimeke= Mitä Missä Milloin 1979 |Vuosi= 1978 |Sivu= 17 |Julkaisija= Otava |Isbn= 951-1-04873-2}}</ref>. Vuonna 1977, jolloin Uuden Suomen eloon jääminen oli veitsen terällä, [[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Elinkeinoelämän valtuuskunnan]] (EVA) toimitusjohtaja [[Max Jakobson]] ja puheenjohtaja [[Mika Tiivola]] sekä Uusi Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja [[Jaakko Lassila]] aloittivat lehden elvyttämiseksi taloudellisen tukikampanjan, jolla se saatiinkin sillä kerralla jaloilleen. EVA piti Uutta Suomea tärkeänä [[markkinatalous|markkinatalouden]] puolustajana aikana, jolloin länsimaisia arvoja kohtaan suuntautui voimakas yhteiskunnallinen kritiikki.<ref>Max Jakobson: ''Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92'', s. 162–163. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6.</ref> Vuonna 1980 Uusi Suomi joutui [[taistolaiset|taistolaisten]] lehden [[Tiedonantaja]]n julkaisemalle "mustalle listalle" yhtenä "Neuvostoliitolle vihamielisenä" lehtenä.<ref>Jukka Tarkka: ''Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990'', s. 261. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7.</ref>
Vuonna [[1919]] perustettiin itse '''Uusi Suomi''', joka oli [[Kokoomus|kokoomuksen]] pää-äänenkannattaja vuoteen [[1976]] asti. Vuoden 1976 jälkeen Uusi Suomi julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi. Uusi Suomi alkoi kuitenkin olla ahdingossa 1980-luvun lopussa, ja tappiollisen lehden viimeinen numero ilmestyi [[29. marraskuuta]] [[1991]].


Max Jakobsonin mukaan Uuden Suomen pelastusoperaatio jäi kuitenkin eräässä tärkeässä suhteessa puolitiehen, sillä lehden toimittajakuntaa ei vahvistettu. Niinpä Uusi Suomi alkoi jälleen olla ahdingossa 1980-luvun lopussa, ja 1990-luvun alun lamassa lehdelle ei enää mistään löytynyt pelastajaa. Suurin osa Uutta Suomea aiemmin tukeneista yrityksistä oli itsekin ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin. Lehden kuoleman taustalla oli Jakobsonin mukaan myös se, että 1970-luvulla vaikuttaneet ideologiset motiivit olivat [[sosialismi|sosialistisen]] yhteiskuntajärjestelmän luhistuttua menettäneet merkityksensä; markkinatalous oli voittanut, Uusi Suomi oli tehnyt tehtävänsä ja sai mennä. Uutta Suomea ei pelastanut edes [[Helsingin Sanomat]]. Päin vastoin [[Sanoma]] Oy:n voimahahmo [[Aatos Erkko]] sanoi vielä lokakuussa 1991 [[Keskisuomalainen|Keskisuomalaiselle]] antamassaan haastattelussa Uuden Suomen edeltäjineen olleen aina HS:n aatteellinen vastustaja ja pysyvän sellaisena loppuun saakka.<ref>Jakobson 1992, s. 162–163.</ref>
⚫
[[Rautakirja|Rautatiekirjakaupan]] irtonumeromyynnissä Uusi Suomi oli vuonna 1933 sijalla 6, vuonna 1943 sijalla 3, vuonna 1953 sijalla 7, vuonna 1963 sijalla 11, vuonna 1973 sijalla 43 ja vuonna 1983 sijalla 23.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kastemaa, Matti J. | Nimeke =Rautakirjalla on puolensa | Vuosi = 1985| Luku = | Sivu = 50–51 | Selite = tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija = Rautakirja | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.9.2012 | Kieli = }}</ref>


Jyrki Vesikansa esittää Uuden Suomen alamäelle laajempia perusteluja analyysissään ''[[Kanava (lehti)|Kanava]]''-lehdessä. Niistä yksi oli omistuspohja ja päätösvallan epämääräisyys. Kun Helsingin Sanomissa omistajan valtaa käyttivät Erkot yksin tai enintään lähipiirinsä kanssa, Uuden Suomen johtokunnassa oli elinkeinoelämän edustajia, joille lehden asioista päättäminen oli sivuseikka, joka piti kokouksissa saada nopeasti käsistä pois. Omistajia Uudessa Suomessa olivat 1930-luvun valtataistelujen jälkeen Tuko, Kansallis-osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola, joilla ei ollut suurta intressiä Uudessa Suomessa. Markkinoinnista puuttui riittävän pätevää väkeä. Toimittajien koulutukseen ei panostettu, toisin kuin Helsingin Sanomissa. Lehdellä säilyi kiinteä suhde Kokoomukseen, eikä leima taannut lehdelle riittävää tilaajakuntaa, mikä taas piti kaupan mainostajat poissa.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Jyrki Vesikansa |Otsikko= Miksi Uusi Suomi hävisi satavuotisen lehtisodan? |Julkaisu= Kanava|Ajankohta=1/2022 |Sivut= 34–37|Julkaisija= Otavamedia }}</ref>
Uuden Suomen henkisenä jatkajana ilmestyy edelleen ''[[Iltalehti]]'', joka aloitti ilmestymisensä vuonna [[1980]] Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.<ref>[http://www.iltalehti.fi/info/iltalehdesta/index-tarina.shtml Iltalehden tarina]</ref>
Vuonna 2007 kustantaja [[Niklas Herlin]] osti oikeudet Uuden Suomen nimen käyttöön ja perusti syksyllä 2007 samannimisen vain internetissä ilmestyvän verkkolehden.


Sanomalehtenä Uusi Suomi ilmestyi viimeisen kerran 1. lokakuuta 1991. Syyskuun lopulla 1991 Uusi Suomi Oy:n hallitus päätti muuttaa lehden viikkolehdeksi, mutta tämäkään ei enää auttanut. Tappiollisen lehden viimeinen numero ilmestyi 29. marraskuuta 1991.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1993'', s. 16. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12269-X.</ref>
<gallery>

⚫
Tiedosto:Uusi Suomi 1940.jpg| Uuden Suomen etusivu [[15. kesäkuuta]] [[1940]]. Pääuutisena saksalaisten toteuttama [[Pariisi]]n valtaus ja Neuvostoliiton [[välirauha]]n aikana alasampuma suomalainen matkustajalentokone ''[[Kalevan pudotus|Kaleva]]''.
⚫
[[Rautakirja|Rautatiekirjakaupan]] irtonumeromyynnissä Uusi Suomi oli vuonna 1933 sijalla 6, vuonna 1943 sijalla 3, vuonna 1953 sijalla 7, vuonna 1963 sijalla 11, vuonna 1973 sijalla 43 ja vuonna 1983 sijalla 23.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä= Kastemaa, Matti J. |Nimeke=Rautakirjalla on puolensa |Vuosi= 1985 |Sivu= 50–51 |Selite= tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna |Julkaisupaikka= Helsinki|Julkaisija= Rautakirja |Isbn= 951-9194-49-5 }}</ref>
⚫
Tiedosto:Uuden Suomen viimeinen numero.jpg| Uuden Suomen viimeisen numeron etusivu [[29. marraskuuta]] [[1991]]

</gallery>
Uuden Suomen henkisenä jatkajana ilmestyy edelleen ''[[Iltalehti]]'', joka alkoi ilmestyä vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.<ref>[http://www.iltalehti.fi/info/iltalehdesta/index-tarina.shtml Iltalehden tarina] {{Wayback|1=http://www.iltalehti.fi/info/iltalehdesta/index-tarina.shtml |päiväys=20170109034523 }}</ref> Vuonna 2007 kustantaja [[Niklas Herlin]] osti oikeudet Uuden Suomen nimen käyttöön ja perusti syksyllä 2007 samannimisen vain internetissä ilmestyvän [[Uusi Suomi (verkkolehti)|verkkolehden]]. Vuosina 2018-2022 kaikki Uuden Suomen vanhat numerot digitoitiin Kansalliskirjastossa Uuden Päivän Rahaston tukemana. <ref>{{Verkkoviite |Osoite= https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032332997 |Nimeke= Uuden Suomen digitointiprojekti Kansalliskirjastossa 2018–2022 |Julkaisu= Kansalliskirjaston raportteja ja selvityksiä 3/20XX |Ajankohta= 2023 |Julkaisupaikka= Helsinki |Julkaisija= Kansalliskirjasto |Viitattu= 23.3.2023 }}</ref>


== Päätoimittajat ==
== Päätoimittajat ==
* [[1919]]–1921 [[A. H. Virkkunen]]
* [[A. H. Virkkunen]] 1919–1921
* [[1921]]–1922 [[Ernst Nevanlinna|E. Nevanlinna]]
* [[Ernst Nevanlinna|E. Nevanlinna]] 1921–1922
* [[1922]]–1932 [[Kaarlo Koskimies (poliitikko)|Kaarlo Koskimies]]
* [[Kaarlo Koskimies (poliitikko)|Kaarlo Koskimies]] 1922–1932
* [[1932]]–1940 [[S. J. Pentti]]
* [[S. J. Pentti]] 1932–1940
* [[1940]]–1956 [[Lauri Aho]]
* [[Lauri Aho]] 1940–1956
* [[1956]]–1967 [[Eero Petäjäniemi]] (vuodesta [[1965]] Pentti Poukan kanssa)
* [[Eero Petäjäniemi]] (vuodesta 1965 Pentti Poukan kanssa) 1956–1967
* [[1967]]–1976 [[Pentti Poukka]]
* [[Pentti Poukka]] 1967–1976
* [[1976]]–1989 [[Johannes Koroma]]
* [[Johannes Koroma]] 1976–1989
* [[1989]]–1990 [[Ari Valjakka]]
* [[Ari Valjakka]] 1989–1990
* [[1990]]–1991 [[Jarmo Virmavirta]]
* [[Jarmo Virmavirta]] 1990–1991


==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{viitteet|sarakkeet}}

==Kirjallisuutta==
⚫
* Jyrki Vesikansa: ''Sinivalkoiseen Suomeen. Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I. 1847–1939.'' Otava 1997. ISBN 9789511147961.
* Jyrki Vesikansa: [https://www.sanomalehtimiesliitto.fi/wp-content/uploads/2019/07/Uuden-Suomen-viimeinen-nousu-ja-tuho_Vesikansa.pdf Uuden Suomen viimeinen nousu ja tuho 1976–91], 325-sivuinen historiikki (pdf)
* Jyrki Vesikansa: ''Satavuotinen lehtisota. Uuden Suomen ja Helsingin Sanomain keskinäinen kilpailu 1889–1991''. Readme.fi 2021 ISBN 978-952-373-408-1 (perustuu Vesikansan väitöskirjaan)


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [[Historiallinen sanomalehtikirjasto]] 1771–1890:
* [[Historiallinen sanomalehtikirjasto]] 1771–1939:
** [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=year&id=1457-4705&name=Suometar ''Suometar''] (1847–1859)
** [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4705 ''Suometar''] (1847–1866)
** [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=year&id=1457-4721&name=Uusi%20Suometar ''Uusi Suometar''] (1869–1883)
** [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4721 ''Uusi Suometar''] (1869–1918)
** [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-5461 ''Uusi Suomi''] (1919-1939)
⚫
*Jyrki Vesikansa: ''Sinivalkoiseen Suomeen. Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I. 1847–1939.'' Otava 1997. ISBN 9789511147961.
* [https://kavi.finna.fi/elavamuisti/Record/elavamuisti.elavamuisti_video_2437 Elävä muisti -verkkosivusto: Sanomalehti Uuden Suomen mainoselokuva vuodelta 1939.]
* [https://www.porssitieto.fi/poistuneet/uusisuomi.shtml Yhtiön osakehistoriaa Pörssitiedon nettisivuilla]

[[Luokka:Ilmestymästä lakanneet suomalaiset sanomalehdet]]
[[Luokka:Ilmestymästä lakanneet suomalaiset sanomalehdet]]
[[Luokka:Suomalaiset puoluelehdet]]
[[Luokka:Suomalaiset puoluelehdet]]
[[Luokka:Kansallinen Kokoomus]]
[[Luokka:Helsingin media]]
[[Luokka:Helsingin media]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2024 kello 12.48

Tämä artikkeli käsittelee vuoteen 1991 asti ilmestynyttä sanomalehteä. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Uusi Suomi
Uuden Suomen etusivu 15. kesäkuuta 1940. Pääuutisena saksalaisten toteuttama Pariisin valtaus ja Neuvostoliiton välirauhan aikana alasampuma suomalainen matkustajalentokone Kaleva.
Uuden Suomen etusivu 15. kesäkuuta 1940. Pääuutisena saksalaisten toteuttama Pariisin valtaus ja Neuvostoliiton välirauhan aikana alasampuma suomalainen matkustajalentokone Kaleva.
Lehtityyppi Sanomalehti
Julkaisija Uusi Suomi Oy
ISSN ISSN 0355-5461
Perustettu 1919
Lakkautettu 1991
Päätoimittaja Jarmo Virmavirta (1990–1991)
Sitoutuneisuus porvarillinen
(1976 asti Kok.)
Kotimaa Suomi
Sivukoko broadsheet, tabloidi
Kieli suomi

Uusi Suomi oli suomalainen päivälehti, joka ilmestyi vuosina 1919–1991.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden Suomen viimeisen numeron etusivu 29. marraskuuta 1991.

Uuden Suomen edeltäjiä olivat Uusi Suometar ja sen edeltäjä Suometar. Suomettaren ensimmäinen numero ilmestyi 12. tammikuuta 1847.[1] Sen perustajana pidetään Paavo Tikkasta. Lehden tavoitteena oli suomalaisuuden asian ajaminen ja kansan sivistäminen. Suometar kuitenkin lakkautettiin vuonna 1866.[1] Uuden Suomen suora edeltäjä oli vuodesta 1869 ilmestynyt suomalaisuusaatteen äänenkannattaja Uusi Suometar, joka lakkautettiin vuonna 1918. Lehden toimittajana toimi 36 vuoden ajan Viktor Löfgren.

Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976 asti. Vuoden 1976 jälkeen Uusi Suomi julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi. 1970-luvulla lehti ajautui kuitenkin taloudellisiin ongelmiin[2]. Vuonna 1977, jolloin Uuden Suomen eloon jääminen oli veitsen terällä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja Max Jakobson ja puheenjohtaja Mika Tiivola sekä Uusi Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Lassila aloittivat lehden elvyttämiseksi taloudellisen tukikampanjan, jolla se saatiinkin sillä kerralla jaloilleen. EVA piti Uutta Suomea tärkeänä markkinatalouden puolustajana aikana, jolloin länsimaisia arvoja kohtaan suuntautui voimakas yhteiskunnallinen kritiikki.[3] Vuonna 1980 Uusi Suomi joutui taistolaisten lehden Tiedonantajan julkaisemalle "mustalle listalle" yhtenä "Neuvostoliitolle vihamielisenä" lehtenä.[4]

Max Jakobsonin mukaan Uuden Suomen pelastusoperaatio jäi kuitenkin eräässä tärkeässä suhteessa puolitiehen, sillä lehden toimittajakuntaa ei vahvistettu. Niinpä Uusi Suomi alkoi jälleen olla ahdingossa 1980-luvun lopussa, ja 1990-luvun alun lamassa lehdelle ei enää mistään löytynyt pelastajaa. Suurin osa Uutta Suomea aiemmin tukeneista yrityksistä oli itsekin ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin. Lehden kuoleman taustalla oli Jakobsonin mukaan myös se, että 1970-luvulla vaikuttaneet ideologiset motiivit olivat sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän luhistuttua menettäneet merkityksensä; markkinatalous oli voittanut, Uusi Suomi oli tehnyt tehtävänsä ja sai mennä. Uutta Suomea ei pelastanut edes Helsingin Sanomat. Päin vastoin Sanoma Oy:n voimahahmo Aatos Erkko sanoi vielä lokakuussa 1991 Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa Uuden Suomen edeltäjineen olleen aina HS:n aatteellinen vastustaja ja pysyvän sellaisena loppuun saakka.[5]

Jyrki Vesikansa esittää Uuden Suomen alamäelle laajempia perusteluja analyysissään Kanava-lehdessä. Niistä yksi oli omistuspohja ja päätösvallan epämääräisyys. Kun Helsingin Sanomissa omistajan valtaa käyttivät Erkot yksin tai enintään lähipiirinsä kanssa, Uuden Suomen johtokunnassa oli elinkeinoelämän edustajia, joille lehden asioista päättäminen oli sivuseikka, joka piti kokouksissa saada nopeasti käsistä pois. Omistajia Uudessa Suomessa olivat 1930-luvun valtataistelujen jälkeen Tuko, Kansallis-osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola, joilla ei ollut suurta intressiä Uudessa Suomessa. Markkinoinnista puuttui riittävän pätevää väkeä. Toimittajien koulutukseen ei panostettu, toisin kuin Helsingin Sanomissa. Lehdellä säilyi kiinteä suhde Kokoomukseen, eikä leima taannut lehdelle riittävää tilaajakuntaa, mikä taas piti kaupan mainostajat poissa.[6]

Sanomalehtenä Uusi Suomi ilmestyi viimeisen kerran 1. lokakuuta 1991. Syyskuun lopulla 1991 Uusi Suomi Oy:n hallitus päätti muuttaa lehden viikkolehdeksi, mutta tämäkään ei enää auttanut. Tappiollisen lehden viimeinen numero ilmestyi 29. marraskuuta 1991.[7]

Rautatiekirjakaupan irtonumeromyynnissä Uusi Suomi oli vuonna 1933 sijalla 6, vuonna 1943 sijalla 3, vuonna 1953 sijalla 7, vuonna 1963 sijalla 11, vuonna 1973 sijalla 43 ja vuonna 1983 sijalla 23.[8]

Uuden Suomen henkisenä jatkajana ilmestyy edelleen Iltalehti, joka alkoi ilmestyä vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.[9] Vuonna 2007 kustantaja Niklas Herlin osti oikeudet Uuden Suomen nimen käyttöön ja perusti syksyllä 2007 samannimisen vain internetissä ilmestyvän verkkolehden. Vuosina 2018-2022 kaikki Uuden Suomen vanhat numerot digitoitiin Kansalliskirjastossa Uuden Päivän Rahaston tukemana. [10]

Päätoimittajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Vesikansa, Jyrki: Levikkikierre jauhaa verkkaisesti Kanava. 5.2.2008. SSL. Arkistoitu 23.1.2015. Viitattu 19.10.2010.
  2. ↑ Luoma, Jukka: Mitä Missä Milloin 1979, s. 17. Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  3. ↑ Max Jakobson: Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92, s. 162–163. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12288-6.
  4. ↑ Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990, s. 261. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25796-7.
  5. ↑ Jakobson 1992, s. 162–163.
  6. ↑ Jyrki Vesikansa: Miksi Uusi Suomi hävisi satavuotisen lehtisodan?. Kanava, 1/2022, s. 34–37. Otavamedia.
  7. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1993, s. 16. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12269-X.
  8. ↑ Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa, s. 50–51. tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna. Helsinki: Rautakirja, 1985. ISBN 951-9194-49-5.
  9. ↑ Iltalehden tarina (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Uuden Suomen digitointiprojekti Kansalliskirjastossa 2018–2022 Kansalliskirjaston raportteja ja selvityksiä 3/20XX. 2023. Helsinki: Kansalliskirjasto. Viitattu 23.3.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusi_Suomi&oldid=22453454”