Alice Masaryková
| Alice Masaryková | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta 1879 Wien, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 29. marraskuuta 1966 (87 vuotta) Chigago, Yhdysvallat |
| Ammatti | Tšekkoslovakian Punaisen Ristin puheenjohtaja |
| Vanhemmat | Tomáš Masaryk ja Charlotte Garrigue |
| Sukulaiset | Jan Masaryk (veli) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Filosofian tohtori |
Alice Masaryková tai Alice Garrigue Masaryková (3. toukotuuta 1879 Wien, Itävalta-Unkari – 29. marraskuuta 1966 Chigago, Yhdysvallat) oli tšekkiläinen sosiologi ja poliitikko. Masaryková oli mukana perustamassa Tšekkoslovakian Punaista Ristiä vuonna 1919, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi aina vuoteen 1938. Hänen isänsä oli Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti Tomáš Masaryk.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alice Masaryková syntyi tšekkiläisen professori Tomáš Masarykin ja hänen amerikkalaisen vaimonsa Charlotte Garriguen viisilapsisen perheen esikoiseksi Wienissä 1879. Perhe muutti Prahaan Alicen ollessa noin 3-vuotias.
Kaarlen yliopistossa hän opiskeli ensin lääketiedettä, mutta vaihtoi noin vuoden jälkeen pääaineekseen sosiologian ja historian. Hän valmistui tohtoriksi vuonna 1903. Hän oli yliopiston vasta neljäs tohtorin tutkinnon läpäissyt nainen. Valmistumisensa jälkeen Masaryková toimi opettajana ympäri tšekin kielistä Itävaltaa.[1]
Ensimmäinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen Tomáš Masaryk pakeni Yhdysvaltoihin johtamaan Tšekkoslovakian vapautusliikettä. Myös Alicen sisko Olga muutti ulkomaille, kun veli Herbert kuoli vuonna 1915 lavantautiin. Alice itse vangittiin useaksi kuukaudeksi isänsä Itävallan vastaisen toiminnan takia. Tyttären vangitsemisella Itävallan poliisi uskoi pystyvänsä painostamaan Masarykiä.[2]
Poliitikkona ja Punaisen Ristin puheenjohtajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekkoslovakian itsenäistyttyä vuonna 1918 Masaryková toimi kansanendustajana vuosina 1918-1919, mutta jätti päivänpolitiikan kun hänet valittiin perustamansa Tšekkoslovakian Punaisen Ristin puheenjohtajaksi. Masaryková paneutui tehtäväänsä tarmolla ja käytti lähes kaiken aikansa järjestön tavoitteiden edistämiseen. Masaryková oli tärkeässä roolissa pääsiäisrauhan edistämisessä, mistä myöhemmin kehittyi vuosittain 8. toukokuuta vietettävä Maailman Punaisen Ristin päivä.[1]
Tomáš Masarykin palattua Tšekkoslovakiaan hänet valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi. Hänen vaimonsa terveydentilan heiketessä Alice otti äitinsä ensimmäisen naisen vastuut kontolleen. Hän vastasi muun muassa presidentin ohjelmasta ja otti osaa moniiin virallisiin tapahtumiin isänsä rinnalla.[3]
Maanpako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Masaryková pakeni Tšekkoslovakiasta vuonna 1938 natsi-Saksan vallattua Prahan. Hän yritti kiinnittää yhdysvaltalaisten huomion maansa kohtaloon, mutta huonon vastaanoton masentamana hänen terveytensä romahti ja ja hän vietti koko toisen maailmansodan amerikkalaisessa parantolassa. Tšekkoslovakian vapautumisen jälkeen hän palasi hetkeksi kotimaahansa, mutta kommunistien vallankaappauksen ja veljensä Jan Masarykin kuoleman jälkeen hän jäi lopullisesti asumaan Yhdysvaltoihin. Masaryková kuoli Chigagossa vuonna 1966. [2]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Childhood and Youth (Lapsuus ja nuoruus), 1960, muistelmat
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kultová, Petra: Ženy tří republik: Alice Masaryková, prezidentova dcera a spoluzakladatelka Československého červeného kříže Český rozhlas. 10.7.2018. Viitattu 23.4.2023. (tšekiksi)
- ↑ a b Hlavatý, Pavel: Alice Garrigue Masaryková – život ve stínu velkého otce Český rozhlas. 9.1.2014. Viitattu 23.4.2023. (tšekiksi)
- ↑ Alice Masaryková Nová Akropolis. Viitattu 23.4.2023. (tšekiksi)
