Suomalais-ugrilaisten kansojen seitsemän ihmettä valittiin neljässä eri kategoriassa, jotka olivat kulttuuri, taide, juhlat sekä luontokohde. Hantien kohteet nousivat äänestyksessä voittajaksi kolmessa osiossa. Esimerkiksi hantien karhunpeijaiset sekä heidän kansanrunokokoelmansa nousivat voittajiksi.
Suomalaiset tai virolaiset kohteet eivät yltäneet suomalais-ugrilaisten seitsemän ihmeen joukkoon. Kulttuurien museon suomalais-ugrilaisista kokoelmista vastaava intendentti Ildiko Lehtinen arvioi, että kilpailulla on merkitystä ennen kaikkea häviämässä oleville kansoille.
- Totta kai se, että oma alue tai kulttuuri-ilmiö on valittu ihmeiden joukkoon, tuo ylpeyttä. Toivon mukaan tämän myötä myös asenne kulttuurin säilyttämisen puolesta muuttuu, Lehtinen sanoo.
Hantit äänestivät kielen kuolemista vastaan
Uralin itä-puolella Siperiassa asuvia hanteja on tänä päivänä kolmisenkymmentä tuhatta. Heistä hantin kielen taitoisia on kuitenkin enää vain vajaa puolet. Ildiko Lehtinen kertoo, että hantien kielenopetusta on viime aikoina jouduttu supistamaan. Hantin kielen opettajien määrä on uhkaavan pieni. Lehtisen mukaan hantien pärjääminen suomalais-ugrilaisten ihmeiden äänestyksessä voi olla vastareaktio kielen kuolemiselle.
- Ehkä juuri tämän vastapainoksi kielen ja kulttuurin elvytys on nyt aktiivista. Hanti-Mansiassa on tällä hetkellä muutama energinen nainen asialla, jotka yrittävät ujuttaa sekä hantilaisille että venäläisille lapsille hantilaista kieltä ja kulttuuria, Lehtinen kertoo.
Hantilaisnaisten perustama vaihtoehtoinen lastenkulttuuriyhdistys Lylyng Soyum nousi kulttuuriosiossa hopeasijalle.
Hantikulttuuri tutuiksi myös suomalaisille
Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansoja on yhteensä lähes 30 ja niiden yhteenlaskettu väkiluku on noin 24 miljoonaa. Venäjällä asuu 2,5 miljoonaa suomalais-ugrilaista.
Suomalais-ugrilaisten ihmeiden joukossa tutummasta päästä ovat Karjalainen Kinermän kylä, valkoisen meren rannalla olevat karjalaiset kalliopiirustukset sekä Unescon maailmanperintökohteiden listalla oleva Komien Yugyd Va -kansallispuisto. Suurin osa on kuitenkin Suomessa täysin tuntemattomia kohteita. Omaa tuntemustaan hantien kulttuurista pääsee pian parantamaan museoviraston virtuaalinäyttelyssä.
- Hantin kielellä ilmestynyt virtuaalinäyttely pyrkii tekemään hantien kulttuuriperintöä tutuksi sekä hantilaisille että venäläisille lapsille. Tammikuussa se ilmestyy myös suomeksi, intendentti Lehtinen kertoo.
Hantien kansanrunouteen voi tutustua Raija Bartensin käännösten avulla, joita löytyy kokoelmasta nimeltä Siivekkäille Jumalille, jalallisille Jumalille.
Hantilaisen kulttuurin virtuaalinäyttelyyn voi tutustua osoitteessa:
Suomalais-ugrilaisiin ihmeisiin voi tutustua osoitteessa: