kiireellinen

Finnish

Etymology

kiire (“haste, hurry”) +‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːreːlːinen/, [ˈk̟iːre̞ːlˌline̞n]
• Rhymes: -inen
• Hyphenation^(key): kii‧reel‧li‧nen

Adjective

kiireellinen (comparative kiireellisempi, superlative kiireellisin)

1. urgent, exigent

   Antonym: kiireetön

Declension

Inflection of kiireellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kiireellinen	kiireelliset
genitive		kiireellisen	kiireellisten kiireellisien
partitive		kiireellistä	kiireellisiä
illative		kiireelliseen	kiireellisiin
		singular	plural
nominative		kiireellinen	kiireelliset
accusative	nom.	kiireellinen	kiireelliset
	gen.	kiireellisen
genitive		kiireellisen	kiireellisten kiireellisien
partitive		kiireellistä	kiireellisiä
inessive		kiireellisessä	kiireellisissä
elative		kiireellisestä	kiireellisistä
illative		kiireelliseen	kiireellisiin
adessive		kiireellisellä	kiireellisillä
ablative		kiireelliseltä	kiireellisiltä
allative		kiireelliselle	kiireellisille
essive		kiireellisenä	kiireellisinä
translative		kiireelliseksi	kiireellisiksi
abessive		kiireellisettä	kiireellisittä
instructive		—	kiireellisin
comitative		—	kiireellisine

Possessive forms of kiireellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kiireelliseni kiireelliseni accusative nom. kiireelliseni kiireelliseni gen. kiireelliseni genitive kiireelliseni kiireellisteni kiireellisieni partitive kiireellistäni kiireellisiäni inessive kiireellisessäni kiireellisissäni elative kiireellisestäni kiireellisistäni illative kiireelliseeni kiireellisiini adessive kiireelliselläni kiireellisilläni ablative kiireelliseltäni kiireellisiltäni allative kiireelliselleni kiireellisilleni essive kiireellisenäni kiireellisinäni translative kiireellisekseni kiireellisikseni abessive kiireellisettäni kiireellisittäni instructive — — comitative — kiireellisineni second-person singular possessor singular plural nominative kiireellisesi kiireellisesi accusative nom. kiireellisesi kiireellisesi gen. kiireellisesi genitive kiireellisesi kiireellistesi kiireellisiesi partitive kiireellistäsi kiireellisiäsi inessive kiireellisessäsi kiireellisissäsi elative kiireellisestäsi kiireellisistäsi illative kiireelliseesi kiireellisiisi adessive kiireelliselläsi kiireellisilläsi ablative kiireelliseltäsi kiireellisiltäsi allative kiireellisellesi kiireellisillesi essive kiireellisenäsi kiireellisinäsi translative kiireelliseksesi kiireellisiksesi abessive kiireellisettäsi kiireellisittäsi instructive — — comitative — kiireellisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kiireellisemme kiireellisemme accusative nom. kiireellisemme kiireellisemme gen. kiireellisemme genitive kiireellisemme kiireellistemme kiireellisiemme partitive kiireellistämme kiireellisiämme inessive kiireellisessämme kiireellisissämme elative kiireellisestämme kiireellisistämme illative kiireelliseemme kiireellisiimme adessive kiireellisellämme kiireellisillämme ablative kiireelliseltämme kiireellisiltämme allative kiireellisellemme kiireellisillemme essive kiireellisenämme kiireellisinämme translative kiireelliseksemme kiireellisiksemme abessive kiireellisettämme kiireellisittämme instructive — — comitative — kiireellisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kiireellisenne kiireellisenne accusative nom. kiireellisenne kiireellisenne gen. kiireellisenne genitive kiireellisenne kiireellistenne kiireellisienne partitive kiireellistänne kiireellisiänne inessive kiireellisessänne kiireellisissänne elative kiireellisestänne kiireellisistänne illative kiireelliseenne kiireellisiinne adessive kiireellisellänne kiireellisillänne ablative kiireelliseltänne kiireellisiltänne allative kiireellisellenne kiireellisillenne essive kiireellisenänne kiireellisinänne translative kiireelliseksenne kiireellisiksenne abessive kiireellisettänne kiireellisittänne instructive — — comitative — kiireellisinenne third-person possessor singular plural nominative kiireellisensä kiireellisensä accusative nom. kiireellisensä kiireellisensä gen. kiireellisensä genitive kiireellisensä kiireellistensä kiireellisiensä partitive kiireellistään kiireellistänsä kiireellisiään kiireellisiänsä inessive kiireellisessään kiireellisessänsä kiireellisissään kiireellisissänsä elative kiireellisestään kiireellisestänsä kiireellisistään kiireellisistänsä illative kiireelliseensä kiireellisiinsä adessive kiireellisellään kiireellisellänsä kiireellisillään kiireellisillänsä ablative kiireelliseltään kiireelliseltänsä kiireellisiltään kiireellisiltänsä allative kiireelliselleen kiireellisellensä kiireellisilleen kiireellisillensä essive kiireellisenään kiireellisenänsä kiireellisinään kiireellisinänsä translative kiireellisekseen kiireelliseksensä kiireellisikseen kiireellisiksensä abessive kiireellisettään kiireellisettänsä kiireellisittään kiireellisittänsä instructive — — comitative — kiireellisineen kiireellisinensä

Derived terms

• kiireellisesti
• kiireellisyys

Further reading

• “kiireellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02