Oulun lentokonekaappausyritys 1986
Oulun lentokonekaappausyritys 1986 tapahtui Oulun lentoasemalla 20. toukokuuta 1986, kun reittilennolle Oulusta Helsinkiin kello 17 iltapäivällä lähdössä ollut Finnairin reittikone yritettiin kaapata.
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoteen 1986 mennessä lentomatkustaminen oli sujunut Suomessa häiriöittä vuonna 1978 tapahtuneen, Aarno Lamminpartaan tekemän Oulun lentokonekaappauksen jälkeen.[1]
Kaappauksen suunnittelivat Oulunsuun sairaalan suljetulla osastolla potilaina olleet 20-vuotiaat oululaiset Kai Mikael Aalto ja Markku Järvenpää. Kaappaajien tarkoituksena oli vaatia 60 000 markkaa rahaa Aallon perustamalle äärioikeistolaiselle Suomen Kansallishumanistinen puolue -nimiselle järjestölle.[1]
Poliittisesti aktiivinen Aalto oli mukana Pekka Siitoimen johtamassa äärioikeistolaisessa toiminnassa. Aalto ihaili avoimesti Adolf Hitleriä ja kansallissosialisteja ja oli lukenut Hitlerin Taisteluni-teoksen. Aalto ja Järvenpää pääsivät karkaamaan sairaalasta, kun sen ovet olivat jääneet lukitsematta. Tämän jälkeen he nauttivat rohkeutensa lisäämiseksi runsaasti alkoholia eräässä ravintolassa.[1]
Kaappausta varten Aalto ja Järvenpää harjoittelivat ”hypnoottis-magneettisia katseita”, joilla oli määrä lamauttaa ihmisten vastarinta. Heillä oli myös aseena starttipistooli, jonka tehoa kokeiltiin ennen kaappausta epäonnistuneessa ryöstöyrityksessä. Kaappaajien aikomuksena oli lentää aluksi Helsinkiin ja jatkaa matkaa edelleen Hampuriin Saksaan.[1]
Oulusta Helsinkiin lähdössä olleessa koneessa oli 90 matkustajaa ja viiden hengen miehistö.[1]
Järvenpää teki kaappausyrityksen lopulta yksin sen jälkeen, kun Aalto oli joutunut pidätetyksi yritettyään anastaa kaappausta varten ilma-aseen eräästä urheiluvälineliikkeestä. Jutun tutkintapöytäkirjojen mukaan poliisi sai pidätettynä olleelta Aallolta ennakkovaroituksen kaappauksesta, mutta hänen puheitaan ei otettu vakavasti. Järvenpäällä oli hallussaan sen verran rahaa, että hänen onnistui päästä Oulun lentoasemalle. Lentoasemalla hän ryntäsi lähtövalmiina olleeseen Finnarin koneeseen ohi hämmästyneiden lentoemäntien. Hän pääsi sisään koneeseen ilman matkalippua ja lähtöselvitystä. Koneen kapteeni teki hälytyksen heti Järvenpään astuttua koneeseen. Matkustajat ohjattiin ulos koneesta, johon jäivät vain kaappari ja miehistö.[1]
Sattumoisin maastoharjoituksissa lähellä lentoasemaa olleet Karhu-ryhmän konstaapelit saapuivat paikalle jo parin minuutin kuluttua hälytyksestä. Paikalle osunut lentomekaanikko keksi viivyttää koneen lähtöä kaatamalla mukanaan olleesta astiasta öljyä maahan koneen moottorin alle ja selittämällä ulos koneesta tulleelle kaappaajalle, että ”moottorin korjaus” kestäisi ainakin kaksi tuntia. Kaappaaja palasi sisälle koneeseen, jossa hänelle juotettiin lisää olutta. Vahvassa humalassa olleen kaappaajan vaatimukset kävivät yhä sekavammiksi.[1]
Tilanteen vakavuuden selvittyä poliisin korkein johto poliisiylijohtaja Olli Urposta ja sisäministeri Kaisa Raatikaista myöten hälytettiin Ouluun, Tilanne Oulussa ehti kuitenkin laueta, kun Urponen ja Raatikainen olivat vielä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.[1]
Kaappaus päättyi kolmen tunnin kuluttua sen alkamisesta, kun viisi toimittajiksi ja huoltomiehiksi naamioitunutta poliisia pidätti Järvenpään koneeseen tekemällään rynnäköllä. Vasta tässä vaiheessa selvisi, että kaapparilla ollut ase oli starttipistooli. Kaappausyritys supistui pelkäksi ilma-aluksen luvattomaksi haltuunotoksi. Pidätyksen jälkeen Järvenpää ilmoitti tehneensä kaappauksen ”kaikkien mielisairaaloiden suljetuille osastoille pistettyjen puolesta”.[1]
Jälkipuinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alibi-lehden haastattelussa elokuussa 1986 Kai Aalto sanoi kaappausyrityksen olleen hänen ideansa, johon hän sai houkutelluksi Markku Järvenpään mukaan.[1]
Moni asiantuntija on myöhemmin arvioinut, että Oulun kaappausyritys ratkaistiin liian hätäisesti. Tilanne olisi ollut täysin toinen, jos kaapparilla olisi ollut starttipistoolin asemesta oikea ase. Tällöin seurauksena olisi saattanut olla täydellinen katastrofi.[1]
Kaappareista Järvenpää teki myöhemmin itsemurhan Mikkelin lääninvankilassa. Kai Aalto toimi 1990-luvulla Pekka Siitoimen Kansallisdemokraattisen puolueen KDP:n varajohtajana ja oli kunnallisvaaleissa 1992 ehdokkaana Oulussa. 2000-luvulla Aalto on toiminut Olavi Mäenpään Suomen Kansan Sinivalkoiset -ryhmän ja Vapauspuolueen Oulun aluejohtajana sekä ollut mukana helluntailaisessa herätysliikkeessä. Viimeksi Aalto on ollut Sinivalkoinen Rintama r.p:n ehdokkaana vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oulun lentokonekaappaus vuonna 1978