Valtionvelka
Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto. Kotimaisen velan aiheuttajina voivat olla julkisten sijoitusmenojen rahoittaminen, valtion käyttöbudjetin vajaus tai poikkeusoloissa sotamenot.[1]
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Julkinen velka on julkisyhteisöjen velkaa. Julkisyhteisöihin kuuluu valtio ja sen lisäksi esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta, lakisääteiset työeläkeyhtiöt, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä työeläkerahastot.[2]
Valtionvelka voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Pitkäaikaisen velan muotoina ovat tavallisesti olleet valtionobligaatiot sekä ns. ainaiskorkolainat. Joskus otetaan käyttöön ns. pakkolaina.[1]
Jos kotimainen valtionvelka on suuri, se voi supistaa valtion talouspoliittista liikkumatilaa, heikentää rahanarvoa ja vaikeuttaa täystyöllisyyden ylläpitoa.[1] Järkevä suhdannevaihteluiden tasaaminen on mahdollista, kun julkinen velka on hallinnassa.[3] Ulkomainen velka voi johtaa maan köyhtymiseen, jos sitä ei käytetä maan kansantalouden tuotantokyvyn parantamiseen niin, että kansantuotoksen lisäys on suurempi kuin lainojen korot ja kuoletukset.
Maailmanpankki on herättänyt keskustelua siitä, voiko pahasti velkaantunut valtio tehdä konkurssin.[4] EU-maat takasivat Kreikan velkoja talouskriisissä, jotta maa ei ajautuisi konkurssiin.
Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtio ottaa lisää velkaa. Tämän lisäksi valtio voi ottaa uusia lainoja pois maksettavien lainojen tilalle. Näiden kahden ilmiön summa on valtion bruttolainanotto. [5]
Valtionvelan ja BKT:n suhde
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilastokeskuksen yliaktuaari Jukka Pyylammen mukaan valtionvelasta pitäisi puhua suhteessa BKT:hen, eikä prosenttiosuutena BKT:stä. Näin on siksi, että bruttokansantuote ei koostu velasta, eikä velka ole osa bruttokansantuotetta. [6]
Valtionvelan maksaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun valtion velka erääntyy, valtio useimmiten maksaa sen ottamalla uutta velkaa. Toisin kuin kotitalouden, valtion ei tarvitse välttämättä koskaan maksaa velkojaan kokonaan pois. Harva valtio maksaakaan. Yksi näistä harvoista poikkeuksista on Nicolae Ceaușescun Romania, joka 1980-luvulla maksoi kaikki ulkomaiset velkansa. Se edellytti rajua säästökuuria, joka romahdutti romanialaisten elintason, murensi maan terveydenhoitojärjestelmän ja aiheutti maassa nälänhädän. [7]
Vaikutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtion velkaantuminen haittaa talouskasvua. Valtionlainat syrjäyttävät markkinoilta yksityisiä sijoituksia. Korkomenot ovat pois muista valtion menoista, kuten investoinneista ja sosiaalituista. Velkaantunut valtio on kyvyttömämpi reagoimaan yllättäviin kriiseihin.[8]
Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jokaisella valtiolla on omat velkajärjestelynsä. Suomen valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Valtiovarainministeriö vastaa valtion budjettitalouden velkasalkun hoidon strategisesta ohjauksesta. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtiovarainministeriö laatii vuosittain toimintaohjeen, jossa määritellään Valtiokonttorille valtion budjettitalouden velanhoidossa noudatettavat riskirajat ja varainhankinnassa käytettävät instrumentit. [9] Suomen valtion talousarvio sisältää arvion alijäämän kattamiseksi tarvittavasta valtionvelan määrästä tai ylijäämäisen budjetin tilanteessa valtionvelan takaisinmaksusta.[10]
Elokuussa 2021 Suomen valtion velka oli 129,8 mrd €.[11] Tuolloin useimmat ekonomistit olivat huolissaan julkisen velan kasvusta. Huonossa taloustieteessä tulee elvyttää mutta tarpeeksi varovasti: inflaatio voi muuten alkaa kasvaa tai kasvanut valtionvelka voi aiheuttaa ongelmia seuraavassa kriisissä.[12]
Vuodesta 2000 alkaen lukien Suomen valtionvelan korkokulut olivat alimmillaan vuonna 2021, jolloin ne olivat 788 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 ne ovat 3,2 miljardia euroa. [13] Valtion kiinteäkorkoisia lainoja on muutettu vaihtuvakorkoisiksi 2020-luvulla.[14]
Valtiokonttori ylläpitää valtionvelkaa koskevia tilastoja. Tilastot päivittyvät kuukausittain.[15]
Dosentti Seppo Tiihonen arvioi, että Suomen liiallinen velkaantuminen johtuu osittain siitä, että Suomessa ei tuoteta automaattisesti tarpeeksi pitkän aikavälin kestävyyslaskelmia ja riskiarvioita, ja osittain siitä, että poliitikot eivät välitä niistäkään, joita jo nyt tuotetaan.[16]
Ääriesimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Argentiina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Argentiina ilmoitti joulukuussa 2001 lopettavansa 82 miljardin dollarin ulkomaanvelkansa hoitamisen, mikä oli maailmanennätys. Sen jälkeen se ei ole saanut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti.[17]
Kreikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 2012 maksukyvytön Kreikka velkasaneerasi noin 200 miljardin euron yksityisen velkansa noin 100 miljardiin. Leikkaus oli suurempi kuin kahdessa aiemmassa valtionvelan suursaneerauksessa yhteensä (Argentiina 2001 ja Venäjä 1989).[18]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tietosanakirja Facta. 1970. osa 10. "valtionvelka". s. 340.
- ↑ Valtion velanhallinta – Faktoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Arkistoitu 9.12.2023. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Mika Maliranta haluaa Suomeen hyväpalkkaisia työpaikkoja – ”Keskeistä ei ole mitä tuotteita valmistetaan, vaan mitä täällä tehdään” Helsingin Sanomat. 31.7.2021.
- ↑ Should Countries like Argentina be able to Declare Themselves Bankrupt? International Monetary Fund 2002
- ↑ Sanasto (Arkistoitu – Internet Archive). Valtionkonttori. 29.4.2015.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.stat.fi. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Kolumni | Ei Suomikaan maksa kaikkia velkojaan koskaan kokonaan pois, mutta velkasuhteen kasvu pitää saada pysähtymään Helsingin Sanomat. 11.6.2020. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Vaiettu velkapommi Helsingin Sanomat. 24.10.2024.
- ↑ Valtion velanhallinta – lainanoton instrumentit Valtion velanhallinta. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Valtion budjetti 2020 - Tutki budjettia tutkibudjettia.fi.
- ↑ https://www.valtionvelka.fi
- ↑ Virpi Salmi: Voi hyvänen aika tätä valtionvelkaa (30/2021, sivu 41) Suomen Kuvalehti. 29.7.2021.
- ↑ Valtion velanhallinta – Tilastoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Viitattu 10.12.2023.
- ↑ Heikki Hiilamon kolumni: Suomella on kyllä velkaongelma, mutta ei ihan sellainen kuin meille kerrotaan yle.fi. 23.10.2024. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Valtion velanhallinta – Tilastoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Viitattu 17.9.2021.
- ↑ Dosentti Seppo Tiihonen kirja-arviossaan, Kanava 8/2011, sivu 70.
- ↑ Jos tekisi argentiinat, Suomen Kuvalehti 8/2012, sivu 18.
- ↑ Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle, Taloussanomat 14.3.2012
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maailman velkaantuneimmat maat ja näiden taustat. Talousuutiset. MSN.com.
- Pantzar, Mika & Lillqvist, Ella & Kavonius, Ilja: Monta totuutta valtionvelasta. Politiikasta.fi 12.4.2022.