Neil Armstrong

Neil Armstrong
Armstrong vuonna 1969
Henkilötiedot
Syntynyt	5. elokuuta 1930 Wapakoneta, Ohio, Yhdysvallat
Kuollut	25. elokuuta 2012 (82 vuotta) Columbus, Ohio, Yhdysvallat
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Ammatti	koelentäjä
Ura
Tyyppi	astronautti
Tila	kuollut
Sotilasarvo	yliluutnantti
Aika avaruudessa	8 pv. 14 h 12 min.
Nimikirjoitus
Lennot
	Gemini 8
	Apollo 11
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Neil Alden Armstrong (5. elokuuta 1930 Wapakoneta, Ohio – 25. elokuuta 2012 Columbus, Ohio) oli yhdysvaltalainen astronautti ja ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Hän oli myös ensimmäinen ihminen, joka on kävellyt vieraalla taivaankappaleella.

Armstrong osallistui 1950-luvun alussa Korean sotaan hävittäjälentäjänä. Sodan jälkeen hän toimi koelentäjänä testaten uusia koneita. Käytyään astronauttikoulutuksen Armstrong teki ensimmäisen avaruuslentonsa Gemini 8 -lennolla vuonna 1966. Ensimmäinen Kuussa kävellyt ihminen hänestä tuli Apollo 11 -lennolla heinäkuussa 1969. Sen jälkeen kansallissankariksi nostettu Armstrong jatkoi uraansa Nasan palveluksessa ja liike-elämässä.

Elämä ja ura

Nuoruus

Neil Armstrong syntyi vuonna 1930 ohiolaisella maatilalla lähellä Wapakonetaa. Perhe oli skottilais-irlantilais-saksalaista maahanmuuttajasukua. Neil oli Stephen ja Viola Armstrongin vanhin poika, ja hänellä oli sisko ja pikkuveli. Isä työskenteli Ohion hallinnossa, ja perhe muutti usein isän työn perässä ja asettui lopulta Wapakonetaan.

Armstrong kävi peruskoulun Warrenissa Ohiossa ja sai hypätä toisen luokka-asteen yli. Hän pelasi kouluikäisenä baseballia ja amerikkalaista jalkapalloa sekä luki tieteiskirjallisuutta, etenkin H. G. Wellsiä.

Armstrong kiinnostui ilmailusta jo kuusivuotiaana käytyään ilmailunäytöksessä ja istuttuaan lentävässä lentokoneessa. Hän alkoi rakennella lentokoneiden pienoismalleja huoneessaan ja lennättää niitä puistoissa. Lukioikäisenä hän rakensi kotinsa kellariin koneilleen kahden metrin mittaisen tuulitunnelin. Naapurinsa tehokkaalla kaukoputkella hän katseli tähtitaivasta ja Kuuta. Hän myös luki innokkaasti ilmailu- ja tiedeaiheisia kirjoja ja lehtiä sekä kuului partioon.

Armstrong sai lentäjäoppilaan luvan 16. syntymäpäiväkseen, vaikka hänellä ei vielä ollut ajokorttiakaan. Hän opetteli lentämään Aeronca 7AC Champion -koneella. Armstrong kertoi myöhemmin päättäneensä jo tuolloin ryhtyvänsä lentokonesuunnittelijaksi.

Opinnot ja Korean sota

Valmistuttuaan high schoolista vuonna 1947 Armstrong aloitti laivaston stipendillä opinnot Purduen yliopistossa Lafayettessa Indianassa. Kahden vuoden insinööriopintojen jälkeen laivasto kutsui hänet lentäjäkoulutukseen Pensacolaan Floridaan.

Armstrong osallistui Korean sotaan vuonna 1950 yksikkönsä nuorimpana lentäjänä. Hän lensi 78 taistelulentoa USS Essex -lentotukialukselta hävittäjälaivueessa VF-51, Grumman F9F Panther -koneella. Yhden lennon lopussa hän pelastautui vaurioituneesta koneestaan laskuvarjolla. Armstrongille myönnettiin kolme urhoollisuusmitalia.

Vapauduttuaan laivastosta vuonna 1952 Armstrong palasi yliopiston penkille. Hän valmistui ilmailuinsinööriksi vuonna 1955.

Koelentäjänä

Armstrong X-15-lentokoneen vieressä tutkimuslennon jälkeen 1960.

Armstrong aloitti työt Lewis Flight Propulsion Laboratoryssa Clevelandissa tutkimuskoelentäjänä. Kuuden kuukauden jälkeen hän siirtyi High Speed Flight Stationille Edwardsin lentotukikohtaan Kaliforniassa. Siellä hän testasi muun muassa X-15-, X-1-, F-100-, F-101-, F-102-, F-104-, F5D- ja B-47-koneita sekä varjoliidintä. Kaikkiaan hän testasi yli kahtasataa eri konetta. Hän aloitti Kaliforniassa myös ilmakehä- ja avaruusinsinöörin opinnot ja sai maisterin tutkinnon lopulta vuonna 1969.

Astronauttina

Yhdysvallat perusti vuonna 1958 Nasan koordinoimaan valtion avaruustutkimusta, ja Edwardsin lentotukikohta yhdistettiin Nasaan. Armstrong haki astronautiksi, joita Nasa oli alkanut kouluttaa. Hänet hyväksyttiin koulutukseen vuonna 1962 ensimmäisenä siviilinä. Armstrong muutti perheineen El Lagoon Texasiin ja aloitti Houstonissa kaksivuotisen avaruuslentäjän koulutuksensa uudessa Manned Spacecraft Centerissä.

Armstrong nimettiin komentajaksi Gemini 8 -lennolle 16. maaliskuuta 1966. Hän suoritti lennolla onnistuneen telakoinnin. Myöhemmin samana vuonna hän oli varamiehistön komentajana Gemini 11 -lennolla. Vuonna 1966 Armstrong teki presidentti Lyndon B. Johnsonin pyynnöstä 24 päivän hyväntahdon kiertueen Etelä-Amerikassa muiden astronauttien kanssa.

Armstrong työskentelemässä kuumoduulin ääressä Kuussa.

Armstrong nimettiin ensimmäisen miehitetyn kuulennon Apollo 11:n komentajaksi. Neljä päivää raketin laukaisemisen jälkeen 20. heinäkuuta 1969 Neil Armstrongista tuli historiallisesti ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Armstrong lausui Kuun pinnalla kuuluisat sanat ”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle”. Armstrong ja astronautti Buzz Aldrin jättivät kahden ja puolen tunnin mittaisen televisioidun kuukävelynsä aikana Kuuhun Yhdysvaltain lipun ja keräsivät kivinäytteitä. Paluulento laskeutui mereen Havaijin kaakkoispuolella.

Armstrongista tuli Yhdysvalloissa kansallissankari. Hän sai kollegojensa kanssa muun muassa Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, presidentin vapausmitalin. Astronautit tekivät 22 maan maailmankiertueen ja saivat matkallaan monenlaisia kunnianosoituksia eri maista.

Myöhempi elämä

Armstrong ei kuulennon jälkeen enää käynyt avaruudessa ja pyrki vetäytymään julkisuudesta. Hän jatkoi töitä Nasan päämajassa Washingtonissa koordinoiden ja johtaen Nasan ilmailututkimus- ja teknologiatyötä. Syksyllä 1971 hän otti vastaan tekniikan alan professuurin Cincinnatin yliopistossa, missä hän toimi vuoteen 1980 saakka. Vuosien 1979–1981 aikana Armstrong työskenteli autonvalmistaja Chryslerillä ja esiintyi yhtiön mainoskampanjassa. Hän johti lyhyen ajan veljensä kanssa Cardwell International -yritystä, joka tuotti ja vei öljynporaustarvikkeita. Sen jälkeen hän johti CTA-ilmailuyritystä Virginiassa. Hänet nimettiin myös monen suuryrityksen, kuten United Airlinesin, johtokuntaan. 1980-luvun lopulla Armstrong alkoi pitää puheita erilaisissa kokouksissa, kauppayhdistyksissä ja yliopistoilla. Vuonna 1988 presidentti Reagan nimitti Armstrongin varapuheenjohtajaksi komiteaan, joka tutki Challenger-avaruussukkulan tuhoutumista. Armstrongia houkuteltiin myös politiikkaan, mutta hän kieltäytyi ehdokkuuksista.

Armstrong jäi eläkkeelle liike-elämästä vuonna 2002. Hän vetäytyi lähes täysin julkisuudesta Ohiossa sijaitsevalle maitotilalleen.

Armstrong puhumassa John Glennin avaruuslennon 50-vuotisjuhlatilaisuudessa vuonna 2012.

Vuonna 2009 Armstrong ja Buzz Aldrin puhuivat kuulennon 40-vuotisjuhlassa Smithsonian-instituutin Kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa Mars-lentojen puolesta ja Kuun käyttämisestä astinlautana avaruuslennoille. Armstrong käsitteli puheessaan avaruuskilvan positiivista merkitystä.

Yksityiselämä

Armstrong meni vuonna 1956 naimisiin Janet Elizabeth Shearonin kanssa. Heille syntyi kolme lasta. Pari erosi vuonna 1989, ja vuonna 1994 Armstrong meni naimisiin Carol Held Knightin kanssa.

Neil Armstrongin lapsista keskimmäinen, Karen-tytär (lempinimeltään Muffie) kuoli kaksivuotiaana 1962 aivojen glioomaan (DIPG).

Kuolema

Armstrong kuoli 82-vuotiaana 25. elokuuta 2012 sydänleikkauksen komplikaatioihin.

Kunnianosoituksia

• Presidential Medal of Freedom (USA)
• Kongressin avaruuskunniamitali (USA, 1978)
• NASA:n ansiokkaan palveluksen mitali (USA)
• NASA:n poikkeuksellisen palveluksen mitali (USA)

Armstrong-kraatteri on suuri kraatteri kuvan oikeassa yläkulmassa eteläisellä Mare Tranquillitatis -merellä. Apollo 11:n laskeutumispaikka on kuvan vasemmassa yläosassa.

Kuussa Apollo 11:n laskeutumispaikan läheisyydessä oleva kraatteri on nimetty Armstrongin mukaan, ja hänellä on tähti Hollywood Walk of Fame -jalkakäytävällä.

Wapakonetassa sijaitsevassa museossa on suuri kokoelma Armstrongin saamia palkintoja ja lahjoja.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neil Armstrong Wikimedia Commonsissa

• Cosmos Magazinen artikkeli Armstrongin sanoista Kuussa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Neil Armstrongin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive)