Fosfokreatiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fosfokreatiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-[metyyli-(N'-fosfonokarbamimidoyyli)amino]etikkahappo
CAS-numero 67-07-2
PubChem CID 587 ja 5359254 9548602, 587 ja 5359254
SMILES CN(CC(=O)O)C(=NP(=O)(O)O)N [1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H10N3O5P
Moolimassa 211,12 g/mol

Fosfokreatiini eli kreatiinifosfaatti (C4H10N3O5P) on tärkeä lihasten ja hermoston energian lähde. Ihmisen elimistön fosfokreatiinista onkin 95% keskittynyt luustolihaksiin. [2] Elimistössä fosfokreatiinin fosfaattiryhmä siirretään kreatiinikinaasientsyymin avulla ADP:lle, jolloin muodostuu kreatiinia ja ATP:tä. Kreatiinikinaasi pystyy myös katalysoimaan käänteistä reaktiota, jossa fosfaattiryhmä siirretään ATP:ltä kreatiinille. [3]

Biosynteesi ja katabolia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fosfokreatiinia muodostetaan maksassa aminohapoista [2] Maksa syntetisoi kreatiinia arginiinista, glysiinistä ja metioniinista. ATP luovuttaa kreatiinille fosfaattiryhmän, jolloin syntyy fosfokreatiinia. Elimistössä fosfokreatiini hajotetaan kreatiniiniksi, joka poistuu elimistöstä virtsan mukana[2].

Fosfokreatiini ja sairaudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erittäin harvinaisessa pyörörappeuma-hyperornitinemiassa ihmisen elimistön ornitiinipitoisuus on huomattavan korkea. Ornitiini haittaa kreatiinin muodostumista ja täten myös pienentää fosfokreatiinin määrää, mikä voi johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin. [4]

Sarkooman kehittyessä kreatiinikinaasientsyymin määrä elimistössä vähenee. Tämän vuoksi fosfokreatiinipitoisuuksien määrittämistä voidaan käyttää hyväksi sarkooman diagnosoinnissa. [3] Fosfokreatiinin käyttöä sydänsairauksien hoidossa on myös tutkittu [1].

  1. a b Phosphocreatine – Substance summary NCBI. Viitattu 16. tammikuuta 2009.
  2. a b c Phosphocreatine Internet FAQ Archives. Viitattu 18.1.2009. (englanniksi)
  3. a b Subrata Patra et al.: Progressive decrease of phosphocreatine, creatine and creatine kinase in skeletal muscle upon transformation to sarcoma : FEBS Journal, Volume 275, Number 12, June 2008 , pp. 3236–3247(12). IngentaConnect. Viitattu 18.1.2009. (englanniksi)
  4. Katja Peltola: GA-taudin vaikutus luurankolihaksen ja sydämen energia-aineenvaihduntaan Turun yliopisto. Viitattu 18.1.2009.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]