nimi

See also: nimì

Catalan

Adjective

nimi (feminine nímia, masculine plural nimis, feminine plural nímies)

1. minute, minor, negligible

Czech

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈɲɪmɪ]

Pronoun

nimi

1. instrumental plural of oni, ony, and ona (after a preposition)

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *nimi, from Proto-Uralic *nime. May be related to Proto-Indo-European *h₁nómn̥. Cognates include Northern Sami namma and Hungarian név.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnimi/

Noun

nimi (genitive nime, partitive nime)

1. name
2. (grammar) nominal

Declension

Declension of nimi (ÕS type 20/süli, no gradation)
		singular	plural
nominative		nimi	nimed
accusative	nom.
	gen.	nime
genitive			nimede
partitive		nime	nimesid
illative		nimme nimesse	nimedesse
inessive		nimes	nimedes
elative		nimest	nimedest
allative		nimele	nimedele
adessive		nimel	nimedel
ablative		nimelt	nimedelt
translative		nimeks	nimedeks
terminative		nimeni	nimedeni
essive		nimena	nimedena
abessive		nimeta	nimedeta
comitative		nimega	nimedega

Derived terms

• nimeline
• nimetada
• nimetu
• perekonnanimi
• tegevusnimi

 

Farefare

Etymology

Possibly borrowed from Arabic نِيم (nīm), from Hindi नीम (nīm).

Pronunciation

• IPA^(key): /ní.mí/

Noun

nimi

1. neem (tree)

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *nimi, from Proto-Uralic *nime. May be related to Proto-Indo-European *h₁nómn̥. Cognates include Northern Sami namma, Erzya лем (ľem) and Hungarian név.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnimi/, [ˈnimi]
• Rhymes: -imi
• Syllabification^(key): ni‧mi

Noun

nimi

1. name

   Hypernym: sana

   Hyponyms: yleisnimi (“common noun”), erisnimi (“proper name”), etunimi (“first name”), toinen nimi (“middle name”), sukunimi (“last name”)

   Mikä sinun nimesi on?

   What is your name?

Declension

Inflection of nimi (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative		nimi	nimet
genitive		nimen	nimien
partitive		nimeä	nimiä
illative		nimeen	nimiin
		singular	plural
nominative		nimi	nimet
accusative	nom.	nimi	nimet
	gen.	nimen
genitive		nimen	nimien
partitive		nimeä	nimiä
inessive		nimessä	nimissä
elative		nimestä	nimistä
illative		nimeen	nimiin
adessive		nimellä	nimillä
ablative		nimeltä	nimiltä
allative		nimelle	nimille
essive		nimenä	niminä
translative		nimeksi	nimiksi
abessive		nimettä	nimittä
instructive		—	nimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of nimi (Kotus type 7/ovi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative nimeni nimeni accusative nom. nimeni nimeni gen. nimeni genitive nimeni nimieni partitive nimeäni nimiäni inessive nimessäni nimissäni elative nimestäni nimistäni illative nimeeni nimiini adessive nimelläni nimilläni ablative nimeltäni nimiltäni allative nimelleni nimilleni essive nimenäni niminäni translative nimekseni nimikseni abessive nimettäni nimittäni instructive — — comitative — nimineni second-person singular possessor singular plural nominative nimesi nimesi accusative nom. nimesi nimesi gen. nimesi genitive nimesi nimiesi partitive nimeäsi nimiäsi inessive nimessäsi nimissäsi elative nimestäsi nimistäsi illative nimeesi nimiisi adessive nimelläsi nimilläsi ablative nimeltäsi nimiltäsi allative nimellesi nimillesi essive nimenäsi niminäsi translative nimeksesi nimiksesi abessive nimettäsi nimittäsi instructive — — comitative — niminesi first-person plural possessor singular plural nominative nimemme nimemme accusative nom. nimemme nimemme gen. nimemme genitive nimemme nimiemme partitive nimeämme nimiämme inessive nimessämme nimissämme elative nimestämme nimistämme illative nimeemme nimiimme adessive nimellämme nimillämme ablative nimeltämme nimiltämme allative nimellemme nimillemme essive nimenämme niminämme translative nimeksemme nimiksemme abessive nimettämme nimittämme instructive — — comitative — niminemme second-person plural possessor singular plural nominative nimenne nimenne accusative nom. nimenne nimenne gen. nimenne genitive nimenne nimienne partitive nimeänne nimiänne inessive nimessänne nimissänne elative nimestänne nimistänne illative nimeenne nimiinne adessive nimellänne nimillänne ablative nimeltänne nimiltänne allative nimellenne nimillenne essive nimenänne niminänne translative nimeksenne nimiksenne abessive nimettänne nimittänne instructive — — comitative — niminenne third-person possessor singular plural nominative nimensä nimensä accusative nom. nimensä nimensä gen. nimensä genitive nimensä nimiensä partitive nimeään nimeänsä nimiään nimiänsä inessive nimessään nimessänsä nimissään nimissänsä elative nimestään nimestänsä nimistään nimistänsä illative nimeensä nimiinsä adessive nimellään nimellänsä nimillään nimillänsä ablative nimeltään nimeltänsä nimiltään nimiltänsä allative nimelleen nimellensä nimilleen nimillensä essive nimenään nimenänsä niminään niminänsä translative nimekseen nimeksensä nimikseen nimiksensä abessive nimettään nimettänsä nimittään nimittänsä instructive — — comitative — nimineen niminensä

Derived terms

adjectives

• nimekäs
• nimellinen
• nimetön
• niminen

 

adverbs

• nimittäin

 

nouns

• nimeke
• nimike
• nimikko
• nimistö
• nimiäiset
• nimiö
• nimukka
• nimye

 

verbs

• nimestää
• nimetä
• nimikoida
• nimittää

 

compounds

• aakkosnimi
• aatelisnimi
• aluenimi
• ammattinimi
• arvonimi
• asutusnimi
• domainnimi
• erisnimi
• etunimi
• haamunimi
• hallitsijanimi
• harkinnaisnimi
• haukkumanimi
• hellittelynimi
• henkilönimi
• henkilönnimi
• huippunimi
• isännimi
• isäntänimi
• kaavanimi
• kadunnimi
• kaksoisnimi
• kalenterinimi
• kasvinnimi
• kauppanimi
• kielennimi
• kirjailijanimi
• koodinimi
• kunnianimi
• kutsumanimi
• kutsunimi
• kärkinimi
• käyttäjänimi
• köllinimi
• lajinimi
• lempinimi
• liikanimi
• liikenimi
• lisänimi
• luontonimi
• lyhytnimi
• maallikkonimi
• miehennimi
• naisennimi
• nimenanto
• nimenhuuto
• nimenkirjoittaja
• nimenmuutos
• nimenomaan
• nimenomattain
• nimenselvennys
• nimenselvennös
• nimenväärennys
• nimenväärennös
• nimiavaruus
• nimihakemisto
• nimihenkilö
• nimikappale
• nimikilpi
• nimikirja
• nimikirjaimet
• nimikirjain
• nimikirjoitus
• nimikortti
• nimikristillinen
• nimikristitty
• nimikuulu
• nimilaatta
• nimilaji
• nimilappu
• nimilehti
• nimileima
• nimileimasin
• nimilippu
• nimilista
• nimiloppu
• nimiluettelo
• nimimerkki
• nimimies
• nimimuisti
• nimineula
• niminovelli
• nimiosa
• nimiosake
• nimipalvelin
• nimipäivä
• nimiruno
• nimisana
• nimisiirto
• nimisivu
• nimitapa
• nimitaulu
• nimitutkimus
• nimivakuus
• ominaisuudennimi
• paikannimi
• peitenimi
• perhenimi
• polkunimi
• puhuttelunimi
• ristimänimi
• runoilijanimi
• salanimi
• sotilasnimi
• sovinnaisnimi
• sukunimi
• syntymänimi
• sävelnimi
• taiteilijanimi
• talonnimi
• tangonimi
• tapailunimi
• tavaramerkkinimi
• tekijännimi
• temppelinimi
• teonnimi
• tiedostonimi
• toiminimi
• toisintonimi
• tuotenimi
• tyttönimi
• työnimi
• valenimi
• verkkonimi
• välinimi
• yleisnimi
• yritysnimi

 

Collocations

• vannoa nimeen ― to swear by
• antaa nimeksi ― to name
• nimeksi ― scarcely (any), hardly (any)
• (genitive +) nimessä ― in the name of
• (genitive +) nimissä ― owned by
• nimi on enne ― nomen est omen

Further reading

• “nimi”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• imin, mini-

Hanunoo

Pronunciation

• IPA^(key): /niˈmi/ [niˈmi]
• Rhymes: -i
• Syllabification: ni‧mi

Pronoun

nimí (Hanunoo spelling ᜨᜲᜫᜲ)

1. by us; of us; our (exclusive)

See also

Hanunoo personal pronouns

Person	Number	Direct	Indirect	Oblique
First	singular	ako	niko	kangko, kang
	plural inclusive	kita	nita	kanta
	plural exclusive	kami	nimi	kanmi
Second	singular	kawo, ka	nimo	kanmo
	plural	kamo	niyo	kanyo
Third	singular	siya	niya	kanya
	plural	sida	nida	kanda

Further reading

• Conklin, Harold C. (1953) Hanunóo-English Vocabulary (University of California Publications in Linguistics), volume 9, London, England: University of California Press, →OCLC, page 198

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *nimi, from Proto-Uralic *nime. Cognates include Finnish nimi and Estonian nimi.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈnimi/, [ˈnimi]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈnimi/, [ˈnimi]
• Rhymes: -imi
• Hyphenation: ni‧mi

Noun

nimi

1. name
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 42:

     Mikä ono, arvatkaa? Senen nimi mainikaa.

     Guess, what is it? Remember its name.

   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 67:

     Sanan nominativa forma ono predmetan nimi.

     The nominative form of a word is the name of the object.

   • 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 99:

     A kuin siun nimi on?

     And what is your name?

Declension

Declension of nimi (type 5/lehti, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	nimi	nimet
genitive	nimen	nimmiin, nimilöin
partitive	nimmiä	nimijä, nimilöjä
illative	nimmee	nimmii, nimilöihe
inessive	nimes	nimis, nimilöis
elative	nimest	nimist, nimilöist
allative	nimelle	nimille, nimilöille
adessive	nimel	nimil, nimilöil
ablative	nimelt	nimilt, nimilöilt
translative	nimeks	nimiks, nimilöiks
essive	nimennä, nimmeen	niminnä, nimilöinnä, nimmiin, nimilöin
exessive1)	niment	nimint, nimilöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• imi

Derived terms

• nimensihalliin
• nimetöin
• nimipäivä
• nimisana
• sukunimi
• ätinnimi

 

References

• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 79

Italian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈni.mi/
• Rhymes: -imi
• Hyphenation: nì‧mi

Adjective

nimi

1. masculine plural of nimio

Karelian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnʲimi/
• Hyphenation: ni‧mi

Etymology 1

Regional variants of nimi

North Karelian (Viena)	nimi
South Karelian (Tver)	nimi

From Proto-Finnic *nimi. Cognates include Finnish nimi and Estonian nimi.

Noun

nimi (genitive nimen, partitive nimie)

1. name

Declension

Viena Karelian declension of nimi (type 3/ovi, no gradation)
	singular	plural
nominative	nimi	nimet
genitive	nimen	nimien
partitive	nimie	nimijä
illative	nimih	nimilöih
inessive	nimeššä	nimilöissä
elative	nimeštä	nimilöistä
adessive	nimellä	nimilöillä
ablative	nimeltä	nimilöiltä
translative	nimekši	nimilöiksi
essive	niminä	nimilöinä
comitative	—	nimilöineh
abessive	nimettä	nimilöittä

Tver Karelian declension of nimi (type 3/ovi, no gradation)
	singular	plural
nominative	nimi	nimet
genitive	nimen	nimilöin
partitive	nimie	nimilöidä
illative	nimih	nimilöih
inessive	nimeššä	nimilöissä
elative	nimeštä	nimilöistä
adessive	nimellä	nimilöillä
ablative	nimeldä	nimilöildä
translative	nimekši	nimilöiksi
essive	niminä	nimilöinä
comitative	nimenke	nimilöinke
abessive	nimettä	nimilöittä

Possessive forms of nimi
1st person	nimeni
2nd person	nimeš
3rd person	nimeh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Etymology 2

Regional variants of nimi

North Karelian (Viena)	nimi
South Karelian (Tver)	nimi

From ni- +‎ mi (“what”).

Pronoun

nimi

1. (+ negative) nothing, naught

Declension

Viena Karelian declension of nimi (irregular)
	singular	plural
nominative	nimi	nimit
genitive	nimin	nimin
partitive	nimitä	nimitä
illative	nimih	nimih
inessive	nimissä	nimissä
elative	nimistä	nimistä
adessive	nimillä	nimillä
ablative	nimiltä	nimiltä
translative	nimiksi	nimiksi
essive	niminä	niminä
comitative	—	nimineh
abessive	nimittä	nimittä

Tver Karelian declension of nimi (irregular)
	singular	plural
nominative	nimi	nimit
genitive	nimin	nimin
partitive	nimidä	nimidä
illative	nimih	nimih
inessive	nimissä	nimissä
elative	nimistä	nimistä
adessive	nimillä	nimillä
ablative	nimildä	nimildä
translative	nimiksi	nimiksi
essive	niminä	niminä
comitative	niminke	niminke
abessive	nimittä	nimittä

References

• A. V. Punzhina (1994) “nimi”, in Словарь карельского языка (тверские говоры), →ISBN
• P. Zaykov, L. Rugoyeva (1999) “nimi”, in Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты), Petrozavodsk, →ISBN

Livvi

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnimi/
• Hyphenation: ni‧mi

Etymology 1

From Proto-Finnic *nimi. Cognates include Finnish nimi and Karelian nimi.

Noun

nimi (genitive nimen, partitive nimie)

1. name
2. good name

Etymology 2

From ni (“not”) +‎ mi (“what”). Akin to Karelian nimi.

Pronoun

nimi

1. (+ negative) nothing

References

• Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh), 2nd edition, →ISBN, page 118

Lower Sorbian

Pronunciation

• IPA^(key): [nʲimʲi]

Pronoun

nimi (only after a preposition)

1. instrumental of wóni

Ludian

Etymology

From Proto-Finnic *nimi.

Noun

nimi

1. name

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɲi.mi/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -imi
• Syllabification: ni‧mi

Pronoun

nimi

1. instrumental of oni
2. instrumental of one

See also

• Appendix:Polish pronouns

Slovak

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈɲimi]

Pronoun

nimi

1. instrumental of oni and ony

Veps

Etymology 1

From ni- +‎ mi.

Pronoun

nimi (genitive nimin, partitive nimidä)

1. nothing

Inflection

Inflection of nimi
nominative sing.	nimi
genitive sing.	nimin
partitive sing.	nimidä
partitive plur.	—
	singular	plural
nominative	nimi	—
accusative	nimin	—
genitive	nimin	—
partitive	nimidä	—
essive-instructive	nimin	—
translative	nimikš	—
inessive	nimiš	—
elative	nimišpäi	—
illative	nimihe	—
adessive	nimil	—
ablative	nimilpäi	—
allative	nimille	—
abessive	nimita	—
comitative	niminke	—
prolative	nimidäme	—
approximative I	niminno	—
approximative II	niminnoks	—
egressive	niminnopäi	—
terminative I	nimihesai	—
terminative II	nimillesai	—
terminative III	—	—
additive I	nimihepäi	—
additive II	nimillepäi	—

Etymology 2

From Proto-Finnic *nimi, from Proto-Uralic *nime.

Noun

nimi

1. name
2. title

Inflection

Inflection of nimi (inflection type 3/kivi)
nominative sing.	nimi
genitive sing.	nimen
partitive sing.	nimed
partitive plur.	nimid
	singular	plural
nominative	nimi	nimed
accusative	nimen	nimed
genitive	nimen	nimiden
partitive	nimed	nimid
essive-instructive	nimen	nimin
translative	nimeks	nimikš
inessive	nimes	nimiš
elative	nimespäi	nimišpäi
illative	nimehe	nimihe
adessive	nimel	nimil
ablative	nimelpäi	nimilpäi
allative	nimele	nimile
abessive	nimeta	nimita
comitative	nimenke	nimidenke
prolative	nimedme	nimidme
approximative I	nimenno	nimidenno
approximative II	nimennoks	nimidennoks
egressive	nimennopäi	nimidennopäi
terminative I	nimehesai	nimihesai
terminative II	nimelesai	nimilesai
terminative III	nimessai	—
additive I	nimehepäi	nimihepäi
additive II	nimelepäi	nimilepäi

Derived terms

• alanimi
• arvnimi
• närituznimi
• peitnimi
• tatannimi
• nimikartaine
• nimikirjutuz
• nimipäiv
• nimenvajehtuz

References

• Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “заглавие, имя, кличка, название, наименование, ничто”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ‎^[5], Petrozavodsk: Periodika

Volapük

Noun

nimi

1. accusative singular of nim

Võro

Etymology

From Proto-Finnic *nimi, from Proto-Uralic *nime.

Noun

nimi (genitive nime, partitive nimme)

1. name
2. (grammar) nominal

Inflection

This noun needs an inflection-table template.

Derived terms

• tegonimi
• nimekäänüs
• nimisyna

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *nimi, from Proto-Uralic *nime.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈnimi/, [ˈnʲimʲi]
• Rhymes: -imi
• Hyphenation: ni‧mi

Noun

nimi

1. name

Inflection

Declension of nimi (type VII/nimi, no gradation)
	singular	plural
nominative	nimi	nimed
genitive	nime	nimije, nimii
partitive	nimmiä	nimiite, nimii
illative	nimmese, nimme	nimiise
inessive	nimez	nimiiz
elative	nimesse	nimiisse
allative	nimele	nimiile
adessive	nimelle	nimiille
ablative	nimelte	nimiilte
translative	nimessi	nimiissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat, 2nd edition, Tallinn