puikko

See also: Puikko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *puikkoi.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpui̯kːo/, [ˈpui̯kːo̞]
• Rhymes: -uikːo
• Syllabification^(key): puik‧ko

Noun

puikko

1. stick, peg (long, and at least somewhat sturdy, piece of wood or other material)
   1. Ellipsis of neulepuikko (“knitting needle”).
   2. Ellipsis of syömäpuikko (“chopstick”).
2. (colloquial, in the plural) controls (chiefly in locative cases)

   olla puikoissa ― to be at the controls, to be driving (a car, etc.)

3. (colloquial, sports) leg (especially when talking about something going through one's legs)

Declension

Inflection of puikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		puikko	puikot
genitive		puikon	puikkojen
partitive		puikkoa	puikkoja
illative		puikkoon	puikkoihin
		singular	plural
nominative		puikko	puikot
accusative	nom.	puikko	puikot
	gen.	puikon
genitive		puikon	puikkojen
partitive		puikkoa	puikkoja
inessive		puikossa	puikoissa
elative		puikosta	puikoista
illative		puikkoon	puikkoihin
adessive		puikolla	puikoilla
ablative		puikolta	puikoilta
allative		puikolle	puikoille
essive		puikkona	puikkoina
translative		puikoksi	puikoiksi
abessive		puikotta	puikoitta
instructive		—	puikoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of puikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative puikkoni puikkoni accusative nom. puikkoni puikkoni gen. puikkoni genitive puikkoni puikkojeni partitive puikkoani puikkojani inessive puikossani puikoissani elative puikostani puikoistani illative puikkooni puikkoihini adessive puikollani puikoillani ablative puikoltani puikoiltani allative puikolleni puikoilleni essive puikkonani puikkoinani translative puikokseni puikoikseni abessive puikottani puikoittani instructive — — comitative — puikkoineni second-person singular possessor singular plural nominative puikkosi puikkosi accusative nom. puikkosi puikkosi gen. puikkosi genitive puikkosi puikkojesi partitive puikkoasi puikkojasi inessive puikossasi puikoissasi elative puikostasi puikoistasi illative puikkoosi puikkoihisi adessive puikollasi puikoillasi ablative puikoltasi puikoiltasi allative puikollesi puikoillesi essive puikkonasi puikkoinasi translative puikoksesi puikoiksesi abessive puikottasi puikoittasi instructive — — comitative — puikkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative puikkomme puikkomme accusative nom. puikkomme puikkomme gen. puikkomme genitive puikkomme puikkojemme partitive puikkoamme puikkojamme inessive puikossamme puikoissamme elative puikostamme puikoistamme illative puikkoomme puikkoihimme adessive puikollamme puikoillamme ablative puikoltamme puikoiltamme allative puikollemme puikoillemme essive puikkonamme puikkoinamme translative puikoksemme puikoiksemme abessive puikottamme puikoittamme instructive — — comitative — puikkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative puikkonne puikkonne accusative nom. puikkonne puikkonne gen. puikkonne genitive puikkonne puikkojenne partitive puikkoanne puikkojanne inessive puikossanne puikoissanne elative puikostanne puikoistanne illative puikkoonne puikkoihinne adessive puikollanne puikoillanne ablative puikoltanne puikoiltanne allative puikollenne puikoillenne essive puikkonanne puikkoinanne translative puikoksenne puikoiksenne abessive puikottanne puikoittanne instructive — — comitative — puikkoinenne third-person possessor singular plural nominative puikkonsa puikkonsa accusative nom. puikkonsa puikkonsa gen. puikkonsa genitive puikkonsa puikkojensa partitive puikkoaan puikkoansa puikkojaan puikkojansa inessive puikossaan puikossansa puikoissaan puikoissansa elative puikostaan puikostansa puikoistaan puikoistansa illative puikkoonsa puikkoihinsa adessive puikollaan puikollansa puikoillaan puikoillansa ablative puikoltaan puikoltansa puikoiltaan puikoiltansa allative puikolleen puikollensa puikoilleen puikoillensa essive puikkonaan puikkonansa puikkoinaan puikkoinansa translative puikokseen puikoksensa puikoikseen puikoiksensa abessive puikottaan puikottansa puikoittaan puikoittansa instructive — — comitative — puikkoineen puikkoinensa

Derived terms

• emäspuikko
• emätinpuikko
• hammaspuikko
• hitsauspuikko
• huulipuikko
• jätskipuikko
• jääpuikko
• jäätelöpuikko
• kaasuhitsauspuikko
• kalapuikko
• kiharruspuikko
• kudinpuikko
• kuumepuikko
• laapispuikko
• latauspuikko
• lihapuikko
• liimapuikko
• mehujääpuikko
• neulepuikko
• neulontapuikko
• peitepuikko
• peräpuikko
• pistepuikko
• puhdistuspuikko
• puikkohitsaus
• Puikkonen
• pujotuspuikko
• pumpulipuikko
• pyöröpuikko
• rutiilipuikko
• saslikkipuikko
• suitsutuspuikko
• sukkapuikko
• surimipuikko
• syömäpuikko
• tahtipuikko
• teroituspuikko
• tippukivipuikko
• vanupuikko
• äänipuikko

 

Further reading

• “puikko”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *puikkoi, equivalent to puu (“wood”) +‎ -ikko. Cognates include Finnish puikko and Veps puik.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpui̯kːo/, [ˈpui̯kːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpui̯kːoi̯/, [ˈpui̯kːo̞i̯]
• Rhymes: -ui̯kːo, -ui̯kːoi̯
• Hyphenation: puik‧ko

Noun

puikko

1. stick, staff, rod

Declension

Declension of puikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	puikko	puikot
genitive	puikon	puikkoin, puikkoloin
partitive	puikkoa	puikkoja, puikkoloja
illative	puikkoo	puikkoi, puikkoloihe
inessive	puikoos	puikois, puikkolois
elative	puikost	puikoist, puikkoloist
allative	puikolle	puikoille, puikkoloille
adessive	puikool	puikoil, puikkoloil
ablative	puikolt	puikoilt, puikkoloilt
translative	puikoks	puikoiks, puikkoloiks
essive	puikkonna, puikkoon	puikkoinna, puikkoloinna, puikkoin, puikkoloin
exessive1)	puikkont	puikkoint, puikkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• keppi

Derived terms

• poimipuikko

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 435

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *puikkoi.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈpui̯kːo/, [ˈpui̯kːo]
• Rhymes: -ui̯kːo
• Hyphenation: puik‧ko

Noun

puikko

1. stick
2. splinter

Inflection

Declension of puikko (type II/võrkko, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	puikko	puikod
genitive	puiko	puikkojõ, puikkoi
partitive	puikkoa	puikkoitõ, puikkoi
illative	puikkosõ, puikko	puikkoisõ
inessive	puikoz	puikkoiz
elative	puikossõ	puikkoissõ
allative	puikolõ	puikkoilõ
adessive	puikollõ	puikkoillõ
ablative	puikoltõ	puikkoiltõ
translative	puikossi	puikkoissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “puikko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn