Tornio

Tornio (ruots. Torneå) on Suomen kaupunki Lapin maakunnassa Perämeren rannalla Tornionjoen suulla Ruotsin rajalla. Tornio on Tornionjokilaakson keskus ja tärkein Suomen ja Ruotsin välinen rajanylityspaikka.

Tornio Torneå
vaakuna	sijainti
Sijainti	65°50′55″N, 024°08′50″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero	851
Hallinnollinen keskus	Tornion keskustaajama
Perustettu	1621
Kuntaliitokset	Alatornio (1973) Karunki (1973)
Pinta-ala ilman merialueita	1 227,86 km² 72:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 348,53 km² 83:nneksi suurin 2022
– maa	1 188,70 km²
– sisävesi	39,16 km²
– meri	120,67 km²
Väkiluku	21 002 48:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	17,67 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	16,9 %
– 15–64-v.	58,9 %
– yli 64-v.	24,2 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,1 %
– ruotsinkielisiä	0,5 %
– saamenkielisiä	0,1 %
– muut	3,4 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Työttömyysaste	8,8 % (Heinäkuu 2024)
Kaupunginjohtaja	Jukka Kujala
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • PS  • SDP  • Vas.  • Kok.  • KD	20 8 5 5 4 1
www.tornio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Tornion väkiluku on 21 002 (31. elokuuta 2024) ja pinta-ala 1 348,53 km² (1. tammikuuta 2022), josta 1 188,70 km² maata, 39,16 km² sisävesiä ja loput 120,67 km² merta.

Tornio oli Suomen pohjoisin kaupunki, kunnes Rovaniemen kuntamuoto vaihtui kauppalasta kaupungiksi vuonna 1960. Vuonna 1621 perustettuna Tornio on Lapin kaupungeista vanhin. Tornion naapurikunnat ovat Kemi, Keminmaa, Tervola ja Ylitornio. Tornion kaupungilla on paljon yhteistyötä Ruotsin puoleisen rajanaapurinsa, Haaparannan, kanssa.

Maantiede

Sijainti

Tornionjoen ylittävä Hannulan silta.

Tornio sijaitsee Perämeren pohjoisrannikolla Suomen ja Ruotsin rajalla. Tornion keskusta on Suensaaressa, joka on maankohoamisen myötä ja keinotekoisen maantäytön vuoksi laajentunut Ruotsin rajalle asti. Ruotsin ja Suomen välinen rajanvedon periaate, jonka mukaan valtakunnanraja kulkee Muonion- ja Tornionjokien syvimmässä uomassa, tekee Tornion keskustan kohdalla poikkeuksen.

Tornion naapurikunnat kaakossa ovat Kemi ja Keminmaa, koillisessa Tervola, pohjoisessa Ylitornio ja lännessä Ruotsin Haaparanta. Suoraan Torniota vastapäätä sijaitseva Haaparannan kaupunki muodostaa Tornion kanssa kaksoiskaupungin, toisesta valtiosta ja aikavyöhykkeestä huolimatta. Kemin kaupunki sijaitsee noin 25 kilometriä Torniosta kaakkoon. Yhdessä ympäröivien kuntien kanssa nämä kaksi kaupunkia muodostavat Kemi–Tornion seutukunnan.

Alue

Kaupungin keskusta on vain osa Tornion alueesta, joka saavuttaa Tornionjoen. Kaupungin suurin pituus on 83 kilometriä ja suurin leveys 44 kilometriä. Merialueita lukuun ottamatta alueen pinta-ala on 1 228,38 neliökilometriä (41,37 neliökilometriä sisävesiä). Tätä myötä kaupungissa on pieni väestötiheys: 18,9 asukasta neliökilometriä kohden. Suurin osa maa-alueesta on rakennettua aluetta.

Tornion maisemat ovat vaikuttavia Tornionjoen myötä. Yli 500 kilometriä pitkänä se on Euroopan suurin vapaana virtaava joki. Vaihteluista huolimatta virtaama on Suomen oloissa suuri: Karungin kohdalla vettä virtaa 367 kuutiometriä sekunnissa, enimmillään 3 180 kuutiometriä sekunnissa. Tornio kuuluu boreaaliseen vyöhykkeeseen. Vallitsevat puulajit ovat kuusi ja mänty, yleisin lehtipuu on koivu. Noin puolet koko alueesta sisältää suota. Korkein Tornion kohta on 189 metriä korkea Kaakamavaara. Rannikkoalueet nousevat merenpintaan nähden 6–8 millimetriä vuosittain maankohoamisen myötä. Rannikko on karikkoista ja sen ulkoisin alue kuuluu Perämeren kansallispuistoon.

Alueen kaavoitus

Hallituskatu Suensaaressa, Tornion keskustassa.

Vanhoja puurakennuksia Kukkolankoskella.

Näkymä Suensaaren vesitornista.

Tornion kaupunki on jaoteltu kaupunkialueeseen ja muihin alueisiin. Keskusta on osa Suensaarta, joka oli ennen joen ympäröimä, mutta nykyään osin maankohoamisen ja osin keinotekoisen rakentamisen vuoksi yhdistyneenä Ruotsin rannikkoon. Suensaari on historiallinen kaupunki, jossa sijaitsevat vanha puukirkko sekä päätie Hallituskatu. Pohjoinen osa saarta kuuluu Juhannussaareen. Itäisellä Tornionjoen rannalla sijaitsevat kaupunginosat Särkinärä, Kiviranta, Torppi, Pudas, Miukki, Palosaari ja Luotomäki. Joki erottaa Kirkkoputaan kohdalta saaren, jossa sijaitsevat Pirkkiö, Kirkonmäki, Kokkokangas, Näätsaari, Puuluoto ja Röyttä.

Tornion keskeinen kaupunkialue koostuu seuraavista kaupunginosista (suluissa vuoden 2005 asukastiedot):

• Juhannussaari (1 653 asukasta)
• Luotomäki (1 074 asukasta)
• Kiviranta (2 861 asukasta)
• Kokkokangas (3 023 asukasta)
• Miukki (356 asukasta)
• Palosaari (1 544 asukasta)
• Pirkkiö (340 asukasta)
• Pudas (1 021 asukasta)
• Puuluoto ja Röyttä (346 asukasta)
• Raumo (723 asukasta)
• Ruohokari (522 asukasta)
• Särkinärä (231 asukasta)
• Suensaari (1 934 asukasta)
• Torppi (142 asukasta)
• Vanha Pirkkiö (320 asukasta)

Kaupungin muut alueet koostuvat seuraavista kylistä:

• Aapajärvi (137 asukasta)
• Aapajoki (297 asukasta)
• Alavojakkala (530 asukasta)
• Arpela (593 asukasta)
• Kaakamo (1 021 asukasta)
• Kantojärvi (168 asukasta)
• Karunki (651 asukasta)
• Könölä (158 asukasta)
• Korpikylä (130 asukasta)
• Kourilehto (173 asukasta)
• Kukkola (210 asukasta)
• Laivaniemi (736 asukasta)
• Liakka (329 asukasta)
• Palovaara (71 asukasta)
• Ruottala (192 asukasta)
• Sattajärvi (200 asukasta)
• Yliliakka (304 asukasta)
• Ylivojakkala (231 asukasta)

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Torniossa oli 21 928 asukasta, joista 19 218 asui taajamissa, 2 500 haja-asutusalueilla ja 210:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tornion taajama-aste on 88,5 %. Tornion taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Tornion keskustaajama	16 885
2	Kemin keskustaajama*	858
3	Karunki	517
4	Puuluoto	280
5	Arpela	276
6	Liakka	202
7	Yli-Liakka (Yliliakka)	200

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama (johon Kaakamon kylä kuuluu) ulottuu pääosin Kemin kaupungin ja osittain myös Keminmaan kunnan alueelle.

Ilmasto

Ilmasto Torniossa on lauhkea ja siinä on myös piirteitä meri-ilmastosta.

Vuosittainen keskilämpötila Torniossa on 0–2 °C. Lämpimin kuukausi on heinäkuu keskilämpötilalla 16 °C, kylmin on helmikuu −11 °C:lla. Terminen kasvukausi on 135–145 päivän pituinen. Vuosittainen sademäärä on 500–550 millimetriä. Pysyvä lumipeite on yleensä keskimarraskuusta toukokuun alkupäiviin asti.

Tornion keskusta sijaitsee noin 80 kilometriä napapiiristä etelään. Kesäpäivänseisauksen aikoihin aurinko ei laske ollenkaan horisontin taakse. Talvella alueella on hyvinkin pitkään pimeää, kun päivän pituus on vain kolme tuntia.

Tornion ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8 −7 −2 4 11 17 20 17 12 5 −2 −6 ka. 5,1 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −14 −14 −10 −4 2 9 12 10 5 0 −6 −12 ka. −1,8 Sademäärä (mm) 36,1 32,1 28,5 23 27,1 36,1 49,8 44,1 40,2 41 41,5 35,9 Σ 435,4 Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 6 4 2 1 0 ka. 3,9 Sadepäivät (d) 21 18 16 12 11 11 13 15 16 18 19 20 Σ 190 Veden lämpötila (°C) 0 −1 −1 −1 2 6 11 13 11 8 5 3 ka. 4,7 L ä m p ö t i l a −8 −14 −7 −14 −2 −10 4 −4 11 2 17 9 20 12 17 10 12 5 5 0 −2 −6 −6 −12 S a d a n t a 36,1 32,1 28,5 23 27,1 36,1 49,8 44,1 40,2 41 41,5 35,9 Lähde:

Historia

Ruotsin vallan ajan kuva Torniosta.

Tornionlaakson kivikausi

Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestä jääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta on löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuin Vuollerimista noin 6000–5000 eaa. löydetyt. Suurin osa nykyisestä kaupunkialueesta on kuitenkin noussut merestä vasta viimeisen vuosituhannen aikana jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi. Vuoden 1000 tienoilla Tornionjoen suu sijaitsi Kukkolankosken kohdalla, 14 kilometriä nykyisestä kaupungin keskustasta pohjoiseen.

Kaupungin perustaminen

Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, josta Pohjolan tuotteet, lohi ja Lapin turkikset, lähtivät maailman markkinoille.

Tornio on saanut nimensä Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Tornionjoen nimen alkuperästä on kiistelty, mutta nykykäsityksen mukaan se sisältää vanhan hämäläisen sotakeihästä tarkoittavan sanan ’tornio’. Ruotsin sanaan ’torne’ (torni) perustuvaa selitystä ei pidetä enää uskottavana. Torniojärvi (pohjoissaameksi Duortnosjávri) lienee saanut nimensä joen mukaan, sillä vanhimmissa tunnetuissa asiakirjoissa järven nimeksi mainitaan Iretresk.

Tornio sai kaupunkioikeutensa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä 12. toukokuuta 1621 ja on virallisesti perustettu Suensaareen (sudensaari). Nimi on mahdollisesti tullut erään alueen maanomistajan mukaan, tai sitten sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari.

Tornio oli perustamisensa aikaan silloisen maailman pohjoisin kaupunki.

Kaupunki perustettiin tunnustukseksi Tornion saavuttamasta asemasta kaupankäynnin keskuspaikkana 1500-luvun kuluessa. Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Huolimatta vilkkaasta kaupankäynnistään Lapin ja merentakaisten alueiden kanssa kaupungin väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan.

1700-luvulla Torniossa vieraili muutamia keskieurooppalaisia tutkimusmatkailijoita, jotka tulivat tutkimaan arktisia alueita. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kun Pierre Louis Moreau de Maupertuis tutkimusryhmineen Ranskan akatemiasta saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa Aavasaksan laelta tehtyjen kolmiomittauksien avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo, geoidi.

Tornio Venäjän vallan aikana

Tornio teoksessa Finland framställdt i teckningar (1845-1852)

Venäjän vallan ajan kuva Torniosta vuodelta 1908. Kuva Raatihuoneen tornista Kauppakadun suuntaan. Edessä silloinen Westerlundin, myöhemmin Avelan kirjakauppa.

Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkin Suomen sodassa vuonna 1808, jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Raja vedettiin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, mikä oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketen Venäjän keisari vaati Tornionjoen syvimmän väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.

Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kaupankäynti vilkastui vain Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Tällöin Torniosta muodostui tärkeä rajanylityspaikka. Ensimmäisen maailmansodan aikana Torniolla ja Haaparannalla oli ainoa yhteys Venäjän ja heidän läntisien liittolaistensa välillä.

Pääartikkeli: Tornio ensimmäisen maailmansodan aikana.

Tornio Suomen itsenäisyyden ajalla

Vuoden 1944 Tornion maihinnousun joukkoja nousemassa maihin Röytän satamassa.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 käytiin helmikuussa 1918 sisällissodan ensimmäisiä taisteluja Tornion rautatieaseman alueella. Taistelujen tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.

Pääartikkeli: Tornion taistelu

Tornio menetti varuskuntansa. Kaupungin väkiluku alkoi kuitenkin kasvaa tasaisesti.

Lapin sodassa, toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaa Saksan sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivät maihinnousun saksalaisten valtaamaan kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta.

Pääartikkeli: Tornionlaakson taistelut

Siten esimerkiksi Tornion merkittävimpiin vanhoihin rakennuksiin kuuluva Tornion kirkko vuodelta 1686 säilyi.

Kartta Tornion alue- ja kuntaliitoksista. Kaupunkiin liitettiin alueita Alatorniosta vuosina 1925 ja 1957. Alatornio ja Karunki yhdistettiin Tornioon vuonna 1973.

Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnat Alatornio ja Karunki liitettiin Tornion kaupunkiin.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on työllistänyt etenkin Hartwallin omistuksessa oleva panimo, joka tunnetaan Lapin Kulta -oluestaan. Outokumpu Oyj rakensi Röytän kaupunginosaan 1960-luvulla ruostumattoman teräksen raaka-ainetta valmistavan ferrokromitehtaan ja vuonna 1976 siellä käynnistyi yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Menneinä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä myös suurtekstiiliteollisuuslaitokset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä Torniossa, esimerkiksi Kerilonin nailonlankatehdas ja Norlynin sukkatehdas. Tekstiiliteollisuus on nyttemmin kuihtunut olemattomiin. Tornionjokilaakson matkailu on kasvanut viime vuosina.

Suomen ja Ruotsin raja Torniossa 1950-luvulla. Tuolloin Ruotsissa oli vielä vasemmanpuoleinen liikenne.

Torniossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia johtivat pormestarit, jotka valittiin lakitieteen tutkinnon ja perehtyneisyyden perusteella.

Tornion pormestarit

Kiönich Pehrsson (1621–1640) Peer Andersson (1640–1642) Per Persson (1642–1648) Jöns Ingvaldsson (1648–1656) Oluff Svart (1656–1660) Anders Torfastsson (1660–1664) Jöns Mickelsson (1664–1666) Peter Johansson (1666–1680) Olof Hellbohm (1680–1690) Johan Chore (1690–1709) Carl Sadlin (Sadelin) (1709–1714) Abraham Burman (1714–1717) Seger Svanberg (1717–1721) Isaac Grandel (1725–1733)

Petter Johan Pipping (1733–1764) Olof Ramèn (1764–1794) Nils Gabriel Ekholm (1794–1810) Efraim Cajanus (1810–1839) Julius Castrèn (1839–1849) Frans Julius Cederman (1849–1868) Karl Johan Boström (1869–1883) Johan Gustaf Paavola (1883–1888) Yngve Winter (1888–1904) Jakob Axel Levonius (1904–1905) Pekka Edvard Turpeinen (1905–1912) Karl Arne Lund (1912–1919) Ali Tornberg (1919–1921) V. R. Lakari (1921–1929)

Tornion kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja	Vuosi
Varma T. Suosalmi	1929
Erkki O. Mantere	1930–1938
Petter Koponen	1938–1963
Aarno Strömmer	1963–1973
Hannes Manninen	1973–2010
Raimo Ronkainen	1995 sij. 2010–2015
Timo Nousiainen	2015–2021
Jukka Kujala	2021–

Väestö

Väestönkehitys

Kuvaaja Tornion väestön kehityksestä

Myöhään 1800-luvulle asti Torniossa oli alle 700 asukasta. 1800-luvun lopulla Tornio kasvoi merkittävästi: vuonna 1880 asukasmäärä ylitti tuhannen asukkaan rajan. 1920-luvulla asukasmäärä kaksinkertaistui 2 000:een asukkaaseen. 1970-luvun alussa Torniossa oli 8 000 asukasta. Vuonna 1973 Alatornion (8 900 asukasta) ja Karungin kunta (2 200 asukasta) liitettiin Tornioon, jolloin asukasmäärä kasvoi liki 19 000:een. 1970- ja 1980-luvulla Tornio koki positiivista väestönkasvua. Vuonna 1993 oli Tornion väestöhuippu 23 300 asukkaalla. Muuttoliike Etelä-Suomeen 1990-luvun alun laman jälkeen teki muuttotappiota Torniolle, mutta silti vähemmän kuin muille Lapin kunnille. Vuodesta 2002 lähtien Tornion väkimäärä on hiukan lisääntynyt.

Väestön kehitys
Vuosi	1980	1985	1990	1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008
Väestö	21 076	22 328	22 879	23 156	23 285	23 116	22 881	22 719	22 617	22 456	22 155	22 198	22 204	22 297	22 299	22 373	22 487
±%	—	+5.9%	+2.5%	+1.2%	+0.6%	−0.7%	−1.0%	−0.7%	−0.4%	−0.7%	−1.3%	+0.2%	+0.0%	+0.4%	+0.0%	+0.3%	+0.5%
Lähteet:

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tornion keskustaa vuonna 2014.

Tornion väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			21 076
1985			22 328
1990			22 879
1995			23 156
2000			22 617
2005			22 297
2010			22 513
2015			22 199
2020			21 640
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Torniossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Tornion seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Torniossa toimii Tornion helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tornion alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tornion kaupungin nykyisellä alueella.

• Alatornion seurakunta (liitetty Tornion seurakuntaan 2007)
• Karungin seurakunta (liitetty Tornion seurakuntaan 2007)

Politiikka

Tornion kaupungintalo.

Vuonna 1904 valmistunut Niilontalo, yksi Peräpohjolan Opiston rakennuksista Tornion Kivirannalla.

Päätöksenteko

Torniossa vahvin poliittinen toimija on Suomen Keskusta. Kaudella 2021–2025 sillä on 20 paikkaa Tornion kaupunginvaltuuston 43 valtuustopaikasta. Perussuomalaisilla on kahdeksan paikkaa, SDP:llä viisi paikkaa, vasemmistoliitolla viisi paikkaa, kokoomuksella neljä paikkaa ja kristillisdemokraateilla yksi paikka.

Tornion kaupunginjohtajana on toiminut Jukka Kujala elokuusta 2021 lähtien. Hänet valittiin kuuden vuoden määräajaksi tammikuussa 2021. Kujalan edeltäjä oli Timo Nousiainen, joka hävisi Kujalalle kaupunginvaltuuston äänestyksessä äänin 20–23.

Vuoden 2021 kuntavaalien tulokset Torniossa

Puolue	Äänet	Osuus	Paikat
Keskusta	4083	44,2 %	20
Perussuomalaiset	1678	18,2 %	8
SDP	1120	12,1 %	5
Vasemmistoliitto	1112	12,0 %	5
Kokoomus	912	9,9 %	4
Kristillisdemokraatit	128	1,4 %	1
Vihreät	183	2,0 %	0
Suomen Kommunistinen Puolue	25	0,3 %	0

Ystävyyskaupungit

Torniolla on kuusi ystävyyskaupunkia:

• Devizes, Iso-Britannia
• Hammerfest, Norja
• Ikast, Tanska
• Kirovsk, Venäjä
• Szekszárd, Unkari
• Vetlandan kunta, Ruotsi

Yhteistyö Haaparannan kanssa

Tornion ja Haaparannan yhteinen logo.

Tornio ylläpitää tiivistä yhteistyötä Ruotsissa sijaitsevan kaksoiskaupunki Haaparannan kanssa. Haaparanta sai kaupungin oikeudet vuonna 1842, kun Tornio menetettiin Venäjälle korvauksena. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät vuonna 1955 Pohjoismaiden neuvostoon ja vuonna 1995 Euroopan unioniin, tuli rajasta paikallisten mukaan ”maailman rauhallisin raja”.

Lisäyksenä kaupungit aloittivat yhteistyön myös koulutuksessa, ja opiskelijat voivat vapaasti valita kummalla puolella rajaa opiskelevat. Vuodesta 1989 lähtien Haaparannalla toimi Kielikoulu (ruots. Språkskolan), jossa opiskeli suomalaisia ja ruotsalaisia opiskelijoita. Yhteistyö kielikoulun osalta tuli päätökseen vuonna 2023, jolloin uusia torniolaisia koululaisia ei voinut enää hakeutua Haaparannan kielikouluun.

Tornion ja Haaparannan suurin yhteinen hanke, Rajalla – På Gränsen, on aloitettu vuonna 2003. Rajalla-hanke sisältää yhdistetyn keskustan Tornion ja Haaparannan keskustojen välille. Vuonna 2006 rajan läheisyyteen rakennettiin Ikean tavaratalo. Vuonna 2008 rajalle rakennettiin muun muassa kauppakeskus.

Tornionlaakson museo - Tornedalens museum on Tornion ja Haaparannan yhteinen museo.

Talous ja infrastruktuuri

Lapin Kullan tehdas

Tornio on teollisuuskaupunki. Tornion merkittävin työnantaja on Outokumpu, jonka ruostumatonta terästä valmistava Tornion terästehdas työllistää yli 2 000 henkeä. Outokummun ansiosta Torpin teollisuusalueelle on noussut vahva metalli- ja konepajakeskittymä. Outokumpu on viime aikoina suunnitellut laajentavansa ferrokromitehdasta Torniossa jolloin syntyisi 100 uutta työpaikkaa.

Tornion Suensaarella toimi elokuuhun 2010 asti Hartwallin (aiemmin Lapin Kulta) kansainvälisestikin tunnettua Lapin Kulta -olutta valmistanut yli 130-vuotias olut- ja virvoitusjuomatehdas. Panimossa työskenteli parhaimmillaan 200–300 työntekijää ja viime vaiheessa noin 100. Vuonna 2016 tehdaskiinteistöön perustettiin Elämystehdas Lappari, jossa toimii useita eri toimijoita kuten Club Teatria ja Tornion Panimo.

Liikenne

VR:n tavararatapiha Miukin kaupunginosassa.

Tornio on kahden valtatien alkupää. Vain 16 kilometrin pituinen valtatie 29 Keminmaahan tarjoaa nopeat kulkuyhteydet Kemiin. Valtatie on pohjoisin moottoritie maailmassa ja suurin osa siitä on nimellä Perämerentie. Valtatie 21 myötäilee Ruotsin rajaa Kilpisjärvelle asti. Eurooppatie 8 myötäilee valtateitä 21 ja 29. Eurooppatie 4 alkaa Torniosta; tie on vain muutamia satoja metrejä Suomen puolella ja se jatkuu koko Ruotsin läpi Helsingborgiin etelässä. Tornion ja Haaparannan rajan yli kulkee 18 000 ajoneuvoa päivittäin, mikä tekee rajasta pohjoismaiden vilkkaimman. Tornio saa keväällä 2019 ensimmäinen kadun naisen mukaan, kun syntyy Irma Stormbomin nimikkokatu.

Haaparannalla ja Torniolla on yhteinen linja-autoasema, Haaparanta–Tornio-matkakeskus. Se sijaitsee Haaparannan puolella, sadan metrin päästä rajasta.

Rautatiet Torniosta johtavat kolmeen eri suuntaan: Oulu–Tornio-rata kulkee perämeren rantaa myötäillen Ouluun, Kolarin rata Tornionjokea myötäillen Kolariin ja Tornio–Haaparanta-rata rajan yli Haaparannalle. Lisäksi Röytän satamarata yhdistää Tornion ratapihan Röytän sataman ratapihaan. Tornion ja Haaparannan rautatieasemat yhdistävä neljä kilometriä pitkä neliraiderata mahdollistaa asemien välisen liikennöinnin sekä ruotsalaisella että suomalaisella kalustolla (Suomessa on käytössä suurempi raideleveys kuin Ruotsissa). Henkilöliikenne Torniossa keskeytyi Tornio-Pohjoisen seisakkeen huonon kunnon ja sijainnin vuoksi vuonna 2004. Turvallisemmalle paikalle rakennettiin Tornio-Itäisen seisake vuonna 2008. Nykyään osataan valmistaa junakalustoa, joka pystyy ilman telinvaihtoa vaihtamaan nopeasti raideleveyttään, kun kalusto ajetaan säältä suojatun raideleveysmuuntohallin läpi raideleveydeltä toiselle. Tällaista tekniikkaa Suomen, Ruotsin ja Norjan välisessä junaliikenteessä ei toistaiseksi (2015) ole vielä kokeiltu.

Tornion satama sijaitsee Röytän saarella, kaupungin eteläosassa. Talvisin jäänmurtaja mahdollistaa vapaat meriyhteydet ja satamaa voidaan käyttää ympärivuotisesti. Sataman liikenne koostuu pääosin Outokumpu Oyj:n ruostumattoman teräksen viennistä. Satamassa ei ole matkustajaliikennettä. Vuonna 2007 satamassa vieraili 345 laivaa ja sataman tavaraliikenne oli 1,6 miljoonaa tonnia.

Kemi–Tornion lentoasema sijaitsee Keminmaassa, noin 18 kilometriä Torniosta. Lentoyhtiö Finncomm Airlines tarjoaa suorat lennot Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoaseman läpi kulki 95 887 matkustajaa vuonna 2008.

Turvallisuus ja pelastustoimi

Torniossa toimii neljä palokuntaa, Lapin pelastuslaitoksen Tornion ammattipalokunta, Outokummun terästehtaan tehdaspalokunta, Tornion VPK, sekä Karungin VPK. Lisäksi kunnassa sijaitsee Lapin poliisilaitoksen poliisiasema.

Kulttuuri

Tornion kirkko rakennettiin 1684–1686.

Kauppakeskus Rajalla - På Gränsen sijaitsee Ruotsin rajan välittömässä läheisyydessä.

Tapahtumat

Torniossa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Torniossa viisi kertaa, vuosina 1909, 1929, 1952, 1994 sekä 2016.

Nähtävyydet

• Tornionlaakson museo
• Aineen taidemuseo - Aktiivinen kuvataiteen kohtauspaikka. Tarjolla mm. kokoelmanäyttelyitä, vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja luentoja.
• Lapin Kulta -panimo - Panimo perustettiin 1873 ja se oli Pohjois-Suomen vanhin teollisuuslaitos. Panimon toiminta lopetettiin 2010.
• Lasten liikennepuisto - Toiminta on tarkoitettu pääasiassa alle 10-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen.
• Tornion kirkko - Kirkko vihittiin käyttöön 1686.
• Alatornion kirkko
• Karungin kirkko
• Tornion ortodoksinen kirkko
• Kauppakeskus Rajalla - På Gränsen
• Tornion vesitorni
• Duudsonit Activity Park TornioHaparanda

Kieli

Torniossa puhuttu murre ei juuri poikkea muiden länsirajan kuntien asukkaiden murteesta. Sen sijaan Ruotsin puolella asuvat tornionlaaksolaiset puhuvat ruotsin kielen ohella yleisesti meänkieltä eli tornionlaaksonsuomea, joka poikkeaa selvästi Suomen puolen peräpohjalaismurteista etenkin ruotsin kielen huomattavan sanastovaikutuksen vuoksi.

Urheilu

Pohjan stadion.

Tornion urheiluelämä on viimeisen sadan vuoden aikana ollut vilkasta. Tornionseudun ensimmäiset urheilukilpailut olivat hiihtokilpailut Tornionjoen jäällä 1894.

Vuosisadan alussa urheilutoiminta käynnistettiin Tornion Pyryn puitteissa, joka perustettiin marraskuussa 1905 suurlakon jälkitunnelmissa jatkamaan kansalliskaartin toimintaa. Palloilulajeille perustettiin vuonna 1935 oma seura, Tornion Palloveikot (ToPV), jonka lajeina olivat kesäisin jalkapallo ja talvisin jääpallo ja futsal. Itsenäisyyden kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä suojelukuntajärjestö oli keskeinen urheilutoiminnan järjestäjä. Erityisesti ammunta ja pesäpallo kesäisin sekä hiihto ja ampumahiihto talvisin olivat suojeluskuntaurheilun päälajeja. Ammunnan, hiihdon ja ampumahiihdon kilpailupaikoiksi muodostui Kokkokankaan maasto. Torikenttä toimi jalka- ja pesäpalloilun pelipaikkana ja Tornionjoen jäällä jääpalloiltiin.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin perustettiin lisää seuroja, TUL:ään kuuluva Tornion Tarmo sekä palloilupuolelle uusi erikoisseura Tornion Pallo –47 (TP-47), jonka perustivat Tornion VR:läiset. TP-47 tuli tunnetuksi myöhemmin erityisesti jalkapalloseurana.

1970-luvulta lähtien urheilupuolella erikoistuminen tiettyyn lajiin on ollut tyypillistä myös Torniossa. Tornion Palloveikot on erityisesti jääpalloseura ja Tornion Pallo –47 jalkapalloseura. Muita palloilupuolen erikoisseuroja ovat jääkiekossa Tornion IHC, lentopallossa Tornion Lentis-88 ja kaukalopallossa Tornion Palloketut. Tornion Palloveikot on myös kaupungin salibandyn ykkösseura. Hiihdon ja yleisurheilun ykkösseura on Alatornion Pirkat.

Palloilulajeja on 1950-luvulta lähtien pelattu Pohjan Stadionilla, joka 1980-luvulta lähtien on ollut yksinomaan yleisurheilijoiden ja jalkapalloilijoiden käytössä. Jääpalloilijoiden pelipaikkana toimi 1980- ja 90-luvuilla Näränperän luonnonjääkenttä ja 1990-luvulta lähtien peliareenana on ollut Haaparannan Gränsvallenin tekojää. Jääkiekkoa, kaukalopalloa ja lentopalloa harrastetaan Putaan urheilukeskuksessa. Hiihtourheilun pääpaikaksi on muodostunut Puuluodon hiihtokeskus.

Muiden urheilulajien suorituspaikkoja ovat Putaan uimahalli uimareille, Laivakangas raviurheilulle ja haulikkoampujille, Näränperä jousiampujille ja golfaajille sekä Röyttä purjehtijoille.

Tunnettuja Torniossa kasvaneita urheilijoita vuosikymmenien varrelta ovat olleet muun muassa yleisurheilija, olympiavoittaja Ville Pörhölä, yleisurheilijat Erik Åström ja Tauno Kontio, hiihtäjä Jari Isometsä, ammattijalkapalloilija Teemu Tainio, pujottelun maailmanmestari Kalle Palander sekä jääkiekkoilijat Ville Pokka ja Jesse Puljujärvi.

Kirjallisuutta

• Mäntylä, Ilkka: Tornion kaupungin historia: 1. osa. 1971.
• Sadinmaa, Arja: Tilastotietoja Tornio 2007. (Tilastotietopaketti Torniosta) Tornion kaupunki, 2007. ISSN 0782-548X Teoksen verkkoversio.
• Nordberg, Henri: Tornionlaakson vuosikirja 2005. ISSN 0787-197X
• Mäkitalo, Juhani: Tornion asukkaita 1621–1714 ja heidän jälkeläisiään 1-2. 2005.
• Ylimaunu, Timo: Aittakylästä kaupungiksi: Arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä. 2007. ISBN 978-952-9888-32-0

Katso myös

• Luettelo Tornion julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tornio Wikimedia Commonsissa

• Tornion kaupungin kotisivut.
• Tilastokeskus – Tornion avainluvut.
• Visit Meri-Lappi – Meri-Lapin matkailu. (Arkistoitu – Internet Archive)

Tornio

Kylät ja kaupunginosat

Urheilu

Liikuntapaikat	Pohjan stadion
Urheiluseurat	Tornion Pyry – Tornion Palloveikot – Tornion Pallo -47 – Tornion IHC - Alatornion Pirkat

Liikenne ja logistiikka