Pjongjang

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. kesäkuuta 2022 kello 23.32 käyttäjän 87.100.231.220 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 24. kesäkuuta 2022, perustui tähän versioon.
Pjongjang
(평양직할시)
Näkymiä Pjongjangiin.
Näkymiä Pjongjangiin.

Pjongjang

Koordinaatit: 39°02′N, 125°45′E

Valtio  Pohjois-Korea
Väkiluku (2008) 3 255 288[1]


















Pjongjang (/pʰjʌŋjaŋ/, kor. 평양직할시, Pyeongyang-jikhalsi, hanja 平壤直轄市, McCune-Reischauer P’yŏngyang-chikhalsi) on Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean pääkaupunki. Se sijaitsee maan länsiosassa Daedongjoen varrella Keltaisenmeren rannikon itäpuolella. Vuoden 2008 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 3 255 288 asukasta.[1]

Pjongjang on Pohjois-Korean suurin kaupunki ja hallinnollinen keskus. Se muodostaa oman, maakuntajaon ulkopuolisen kaupunkialueensa (jikhalsi) joka on suoraan maan keskushallinnon alaisuudessa.

Maantiede

Pjongjangin kaupunki sijaitsee Daedongjoen syvänteessä, joka muodostuu tasangosta lännessä ja kukkuloista idässä. Yksi syy kaupungin rakentamiselle nykyiselle paikalleen olivat kukkuloiden muodostama suoja ja mahdollisuus purjehtia Daedongia pitkin Pjongjangiin saakka.[2]

Pjongjangin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3 1 7 16 22 26 29 29 24 18 9 0 ka. 14,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13 −10 −4 3 9 15 20 20 14 6 −2 −10 ka. 4
Sademäärä (mm) 15 11 25 46 67 76 237 228 112 45 41 21 Σ 924
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3
−13
1
−10
7
−4
16
3
22
9
26
15
29
20
29
20
24
14
18
6
9
−2
0
−10
S
a
d
a
n
t
a 		15
11
25
46
67
76
237
228
112
45
41
21


Lähde: Weather Pyongyang BBC Weather. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)

Historia

Pjongjangin piiritys vuonna 1593.

Tarinan mukaan Pjongjang perustettiin vuonna 1122 eaa. paikalle, jolla oli aiemmin sijainnut korealaisten ensimmäisen kuninkaan Dangunin pääkaupunki vuonna 2333 eaa. Kaupungin kirjoitettu historia alkaa kuitenkin vasta vuodesta 108 eaa, jolloin kiinalaiset perustivat kauppasiirtokunnan lähelle nykyistä kaupunkia. Vuonna 427 Pjongjangista tuli Goguryeon kuningaskunnan pääkaupunki. Kiinalaiset maahantunkeutujat valtasivat kaupungin vuonna 668 ja myöhemmin siitä tuli korealaisen Goryeo-dynastian toinen pääkaupunki. Vuonna 1592 kaupungin valtasivat japanilaiset ja 1600-luvulla mantšut.[3]

Korean avauduttua ulkomaailmalle Pjongjangista pyrittiin tekemään kristinuskon levittämisen keskus. Kaupunkiin rakennettiin yli 100 kirkkoa ja 1880-luvulla kaupungissa sanottiin olevan enemmän protestanttisia lähetyssaarnaajia, kuin missään muualla Aasiassa. Pjongjang kärsi huomattavia tuhoja Kiinan–Japanin sodan aikana. Sotaa seurasi kulkutauti vuonna 1895, jonka jälkeen suuri osa kaupungista hylättiin ja raunioitui. Korean Japanin miehitysaikana vuosina 1910–45 Pjongjangista kehittyi teollisuuden keskus ja Korean sodan aikana kaupunki kärsi jälleen tuhoja ilmaiskuissa. Sodan aikana YK:n joukot valtasivat sen vuonna 1950, mutta se menetettiin sotaan liittyneille Kiinan kommunisteille. Sodan jälkeen kaupunki jälleenrakennettiin Kiinan ja Neuvostoliiton tuen avulla.[3]

1980- ja 1990-luvuilla kaupunkiin rakennettiin useita uusia rakennuksia sen johtavan aseman tähdentämiseksi. Monet rakennushankkeet pyrittiin saada valmistumaan Kim Il Sungin 80-vuotispäiviin mennessä vuonna 1992. Valmistuneisiin hankkeisiin kuuluivat esimerkiksi nelikaistainen moottoritie demilitarisoidulle vyöhykkeelle, jonka varrelle on rakennettu uusia asuintaloja. Lukuisten mahtipontisten rakennushankkeiden takia Pjongjangin kaupunkikuva kuuluu Aasian kaupunkien nykyaikaisimpiin.[4]

Politiikka ja hallinto

Aluejako

Pjongjangin kartta.

Vuonna 2011 Pjongjang jakautui hallinnollisesti kahdeksaantoista kuyok- ja kahteen kun-alueeseen.

Pjonjangin hallinnollinen jako[2]
# Nimi Väkiluku
kuyok- ja kun-alueet
1 Jung (Keskusta) 131 333
2 Phyongchon 81 142
3 Moranbon 43 404
4 Pothonggan 105 180
5 Sosong 147 138
6 Taesong 115 739
7 Taedonggang 207 081
8 Tongdaewon 43 561
9 Sonkyo 148 209
10 Samsok 62 790
11 Unjong 47 569
12 Ryongsong 95 891
13 Sunan 91 791
14 Hyongjesan 60 032
15 Mangyongdae 321 690
16 Sadong 140 869
17 Ryokpho 82 548
18 Rakrang 282 681
19 Kangdong 221 539
20 Kangnam 69 279

Liikenne

Pjongjangin metro.

Pjongjangissa on 1970-luvulla rakennettu kaksilinjainen metro, jonka radalla on pituutta 22,5 kilometriä. Kaupungissa on myös raitiovaunuja, johdinautoja ja linja-autoja. Yksityisautoilu on harvinaista, henkilöautoista 90 % on valtion virka-autoja jotka käyttävät valkoista rekisterikilpeä. Harvat yksityisautot, jotka tunnistaa keltaisista rekisterikilvistä, ovat pääasiassa Japanista paluumuuttaneiden korealaisten omistamia.

24 kilometrin päässä Pjongjangin keskustasta sijaitsee Sunanin kansainvälinen lentoasema, josta on valtion omistaman Air Koryo -lentoyhtiön viikoittaisia lentoja Pekingiin, Shenyangiin ja Vladivostokiin. Lentoasemalla on toisinaan myös reittilentoja Macaoon, Incheoniin ja Japaniin. Air Koryo on myös ilmoittanut järjestävänsä Pohjois-Korean sisäisiä lentoja.

Kaupungista on myös junayhteydet Pekingiin ja Moskovaan. Junamatka Pekingiin kestää 23 tuntia ja matka Moskovaan seitsemän vuorokautta.

Talous

Pjongjang on Pohjois-Korean teollisuuden keskus. Teollisuuden kehittymiseen ovat vaikuttaneet alueen luonnonvarat, kuten hiili, rauta ja kalkkikivi. Alueella on myös hyvät liikenneyhteydet teollisuuden tarpeisiin. Teollisuuden kulmakiven muodostaa koneteollisuus, jonka lisäksi tuotetaan esimerkiksi sementtiä, keraamia ja aseita. Kevyen teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi tekstiilit ja ruoka. Kaupungin reunamilla harjoitetaan maataloutta.[3]

Nähtävyydet

Kim Il-Sungin aukio ja Juche-aatteen torni.

Pjongjangissa on laajoja aukioita sekä valtavan kokoisia kerrostaloja ja monumentteja. Ympäri kaupunkia on pystytetty lukemattomia patsaita ja monumentteja, jotka on omistettu joko Kim Il-Sungille, Kim Jong-Ilille tai Juche-aatteelle.

Kaupungin korkein rakennus on 105-kerroksinen Ryugyŏng-hotelli. Kaupungissa on myös 170-metrinen Juche-aatteen torni, joka pystytettiin vuonna 1982 Kim Il-Sungin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.[4] Eräs toinen korkeutensa takia huomattava nähtävyys on 150-metrinen Pjongjangin televisiotorni.

Kaupungin muita merkittäviä maamerkkejä ovat vuonna 1959 perustettu Pjongjangin eläintarha, katsojapaikoilta maailman suurin urheiluareena Reungnado, Kim Il-Sungin kunniaksi pystytetty maailman suurin riemukaari ja Kim Il-Sungin ilmoitettu syntymäpaikka Mangyongdaen kukkulalla. Vuonna 2001 valmistunut Korean Yhdistymisen riemukaari rakennettiin Pjongjangiin Korean yhdistymisen toivossa.

Ystävyyskaupungit

Lähteet

  1. ↑ a b DPR Korea 2008 Population Census National Report 2009. Central Bureau of Statistics Pyongyang, DPR Korea. Viitattu 22.8.2017.
  2. ↑ a b Rainer Dormels: Profiles of the cities of DPR Korea – Pyongyang (pdf) North Korea's Cities. Jimoondang. Seoul. Universität Wien. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c P’yŏngyang Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.10.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b Ilpyong J. Kim: Historical Dictionary of North Korea, s. 107-108. Scarecrow Press, 2003. ISBN 0-8108-4331-5 (englanniksi)

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pjongjang&oldid=20557782”