Dagestan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dagestan
Дагестан
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Dagestanin sijainti kartalla
Dagestanin sijainti kartalla
Valtio  Venäjä
Federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
Perustettu 1990
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Mahatškala
 – Presidentti Sergei Melikov
Pinta-ala 50 300 km²
Väkiluku 2 910 249[1]
Kielet venäjä ja "kaikki Dagestanin kansojen kielet"
Valuutta Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke UTC+3
 – Kansallislaulu Dagestanin kansallislaulu
Verkkosivu

Dagestan on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla. Se rajoittuu pohjoisessa Kalmukiaan, idässä Kaspianmereen, etelässä Azerbaidžaniin, lounaassa Georgiaan, lännessä Tšetšeniaan ja luoteessa Stavropolin aluepiiriin. Tasavallan pääkaupunki on Mahatškala. Maan nimi tulee turkkilaisista kielistä, ja se tarkoittaa 'Vuorimaa'.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisasutusta on Dagestanin alueella ollut jo kivikaudella. Alue on aikojen saatossa kuulunut moniin valtioihin kuten Alaniaan ja Persiaan sekä arabien, mongolien ja Venäjän valtakuntiin.lähde?

Osaksi Venäjän keisarikuntaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset tunkeutuivat alueelle ensimmäistä kertaa 1400-luvulla. Dagestan siirtyi vuosina 1804–1813 käydyn Venäjän-Persiansodan päätteeksi virallisesti Gulistanin rauhansopimuksen perusteella Persialta Venäjälle. Dagestanilaiset taistelivat kuitenkin pitkään tämän jälkeen yhdessä tšetšeenien kanssa venäläisiä valloittajia vastaan. Tällä Dagestanin puolustustaistelulla oli kolme merkittävää johtajaa: šeikki Ghāzī Muḥammad (1828–1832), Hamzat-Bey (1832–1834) ja Šamil (1834–1859). Šeikki Gazi Muhammed julisti pyhän sodan eli jihadin Venäjää vastaan 1800-luvun alussa. Venäjä sai Dagestanin haltuunsa vasta Šamilin antautumisen jälkeen vuonna 1859. Tämän jälkeen Dagestania piti hallussaan Venäjän keisarikunnan armeija. Kun Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä syttyi sota vuonna 1877, alkoivat kapinat uudelleen sekä Dagestanissa että Tšetšeniassa. Nämä kapinat kuitenkin kukistettiin – tosin vuoristoon jäi alueita, joille Venäjä ei pystynyt valtaansa ulottamaan.lähde?

Dagestanin emiraatti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan aikana Dagestanissa käytiin voimakkaita taisteluita. Dagestan julistautui 1919 Dagestanin emiraatiksi ja eronneeksi Venäjästä.lähde?

Osaksi Neuvostoliittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana vuonna Dagestanin emiraatti joutui kuitenkin Neuvostoliiton haltuun. Dagestanin emiraatin alueesta muodostettiin Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. tammikuuta 1921. Alueella sattui voimakas maanjäristys 14. toukokuuta 1970, mikä aiheutti tuhoja varsinkin pääkaupungissa.[2]

Osana Venäjän federaatiota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1990 Dagestan julistautui suvereeniksi tasavallaksi vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Tällöin oli koko Venäjän alueella käynnissä alueiden suvereenisuusaalto. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Dagestanin tasavalta jäi Venäjän yhteyteen. Toisin kuin naapuritasavalta Tšetšenia, Dagestan ei ole halunnut erota Venäjästä, koska sen talous on tästä riippuvainen.lähde?

Monista kansallisuuksista huolimatta Dagestan ei ole ajautunut laajaan sisällissotaan. Silti tasavallan kansallisuuksien välinen tasapaino on herkkä ja maan yhtenäisyys perustuu kansallisuuksien välisiin neuvotteluihin hallinnon virkojen jaosta.[3] Maassa on ollut myös levottomuuksia.

Tasavallassa toimii monia aseistautuneita puolisotilaallisia ryhmiä. Toukokuussa 1998 sissit hyökkäsivät hallintorakennukseen pääkaupungissa. Radikaalit wahhabimuslimisissit julistivat kesällä 1999 Dagestanin itsenäiseksi islamilaiseksi tasavallaksi. Samalla sissit julistivat myös pyhän sodan eli jihadin venäläisiä vastaan. Dagestanin eri kansallisuuksilla on sisäisiä alueriitoja, varsinkin avaarien ja lakien välit ovat kireät. Maan länsiosassa asuvat noin 80 000 tšetšeeniä puolestaan halusivat liittyä itsenäistyneeseen Tšetšeniaan 1990-luvulla. Lisäksi maan eteläosassa ja Azerbaidžanissa asuvat lezgit tavoittelevat itsenäisyyttä.lähde? Venäjän turvallisuusviranomaiset taistelivat näitä vastaan aina vuoteen 2017 asti.[4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dagestanin topografinen kartta

Maantieteellisesti Dagestan voidaan jakaa viiteen osaan: Kaspianmeren rannikko ja soinen tasanko Terek ja Sulak -jokien välissä ovat alankoa, Terekin pohjoispuolinen alue kuuluu Nogaiaroon, maan eteläosaa hallitsevat korkeat Kaukasusvuoret, maan sisäosat ovat vuorista ylätasankoa, ja tämän ylätasangon ja rannikon alangon välillä on kumpuilevaa ylänköä. Dagestanin korkein vuori on Bazar-Dyuzi (4 480 m), joka sijaitsee Azerbaidžanin vastaisella rajalla.lähde?

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella virtaa useita jokia, jotka saavat alkunsa Kaukasukselta ja laskevat Kaspianmereen. Näistä merkittävimmät ovat Terek, Sulak, Samur ja Ulluchauy sekä Kalmukian vastaisen rajan muodostava Kuma.lähde?

Kasvillisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten metsiä on Kaukasusvuorten rinteillä ja niiden pohjoispuolella. Yleisimmät puulajit ovat tammi, pyökki, valkopyökki, koivu ja mänty.lähde?

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto on keskimäärin lämmin ja kuiva, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee rannikon alankoalueella +1,4 ˚C ja -3 ˚C välillä. Vuoristoalueilla on kylmempää, siellä lämpötila vaihtelee -5 °C ja -11 °C välillä. Heinäkuun keskilämpötila koko maassa on +24 °C. Maan pohjoisosassa Nogaiarolla sataa keskimäärin 200–300 mm vuodessa. Kaukasuksella maan eteläosassa sademäärissä on suuria eroja. Runsassateisimmilla alueilla sataa keskimäärin 600–800 mm ja joillakin alueilla ei juuri ollenkaan.lähde?

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dagestanin talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon sekä kemikaali-, koneenrakennus-, tekstiilinvalmistus-, elintarvike- ja metsäteollisuuteen. Öljyesiintymät sijaitsevat kapealla rannikkoalueella. Dagestanin maaperässä arvellaan lisäksi olevan 280 miljoonaa tonnia öljyä ja maakaasua, mutta niiden hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin epätasainen ja vuoristoinen maa. Maanviljely on keskittynyt vehnän ja hedelmien sekä viininviljelykseen. Karjatalous on keskittynyt naudanlihan, maidon, lampaanlihan ja -villan tuotantoon. 1990-luvun alussa Sulak-jokeen rakennettiin useita vesivoimaloita.lähde?

Mahatškalasta on rautatieyhteydet pohjoiseen Astrahaniin ja Grozniin, sekä etelään Bakuun. Tasavallan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa myös tärkeä valtatie. Lentoyhteyksiä on suurimmissa kaupungeissa. Mahatškalan lentoasema on lentokentistä merkittävin.lähde?

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etniset ryhmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dagestanilainen pariskunta Gunibin alueelta (1909–1915) valokuvan on ottanut Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski
Dagestanin etnisten ryhmien asuinalueet. Kartan numerot viittaavat taulukkoon Dagestanin etniset ryhmät.

Eri etnisiä ryhmiä lasketaan olevan ainakin 40, mikä tekee Dagestanista Venäjän etnisesti monimuotoisimman federaatiosubjektin.[4] Neuvostoaikana pienempiä etnisiä ryhmiä luettiin isompiin, kunnes ne oli yhdistelty kuudeksi kansallisuudeksi. Tästä huolimatta eri kansat säilyttivät kuitenkin identiteettinsä.lähde?

Dagestanin alkuperäiskansat muodostavat noin 80 % maan väestöstä. Nämä Dagestanin alkuperäiskansat puhuvat yli 30 kieltä, mutta vain kuusi niistä on kirjakieliä. Ja pelkästään näissä kuudessa kielessä on yli 40 murretta.lähde?

Dagestanin perustuslain mukaan alueen viralliset kielet ovat "venäjä ja Dagestanin kansojen kielet".[5]

Dagestanin etniset ryhmät 1989 ja 2002[6]
1989 2002
kansa määrä osuus % määrä osuus %
avaarit (2) 27,5 758 438 29,4
darginit (3) 15,6 425 526 16,5
kumykit (10) 12,9 365 804 14,2
lezgit (4) 11,3 336 698 13,1
lakit (5) 5,1 139 732 5,4
venäläiset (13) 9,2 120 875 4,7
azerit (12) 4,2 111 656 4,3
tabasaranit (6) 4,3 110 152 4,3
tšetšeenit 3,2 87 867 3,4
nogait (11) 1,6 38 168 1,5
rutulit (8) * 24 298 0,9
agulit (7) * 23 314 0,9
vuoristojuutalaiset 0,5 1 066 0,04
muut** 4,6 32 937 1,3
yhteensä 100 2 576 531 100

Etnisen ryhmän perässä oleva numero viittaa kartan Dagestanin etnisten ryhmien asuinalueet numerointiin. * Sisältyy muihin
** Muun muassa tšahureita (9), osseetteja, taatteja, ukrainalaisia, balkaareja ja tataareja

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahatškalan suuri moskeija on 17 000 rukoilijalle, joten se on maantieteellisen Euroopan suurimpia moskeijoita.

Dagestanin asukkaista suurin osa on islaminuskoisia. Uskonto saapui arabien myötävaikutuksesta 1000-luvulla. Neuvostoaikoina uskontoa pyrittiin suitsimaan, mutta Neuvostoliiton romahdettua islam on alkanut taas kukoistaamaan. Tasavallan alueella toimii kolmisen tuhatta moskeijaa ja islmilaista koulua. Mahatškalan suuri moskeija on Euroopan suurimpia.[7] Suurin ryhmä, joka ei ole islaminuskoisia, on venäläiset. He ovat ortodoksikristittyjä.lähde?

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1931 perustettu Dagestanin valtionyliopisto on Mahatškalassa. Siellä toimivat myös Dagestanin teknillinen instituutti, Dagestanin valtion lääketieteellinen instituutti ja Dagestanin maatalousinstituutti sekä muita akatemioita ja instituutteja.lähde?

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dagestanin piirikartta.

Kunnallista itsehallintoa varten Dagestan on jaettu 41 piiriin, yhteen osa-alueeseen ja kymmeneen kaupunkipiirikuntaan.lähde?

Piirit ja osa-alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suluissa hallinnollinen keskus.

Kaupunkipiirikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat kaupungit ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Dagestanissa oli kaupunkilaisia 1,316 miljoonaa ja maaseutuväestöä 1,594 miljoonaa henkeä. Kaupungeista suurin on pääkaupunki Mahatškala (572 076 as., koko kaupunkipiirin 666 311 as., joka sisältää myös kahdeksan kaupunkimaista taajamaa ja maaseutuväestöä) Kaspianmeren rannikolla. Muita yli 30 000 asukkaan kaupunkeja ovat Hasavjurt (131 187 as.) maan länsiosassa, Derbent (119 200 as.) rannikolla, Kaspijsk (100 129 as.) rannikolla, Bujnaksk (62 623 as.) pääkaupungin lounaispuolella, Izberbaš (55 646 as.) ja Kizljar (48 984) Terekin varrella.[1]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dagestanin tasavallan parlamentissa eli kansankokouksessa on 90 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan siten, että yhdestä vaalipiiristä valitaan aina yksi edustaja.[8] Kansankokous on Dagestanin korkein toimeenpaneva ja lakiasäätävä elin.lähde?

Dagestanin tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 26. heinäkuuta 1994.[9]

Perustuslain mukaan Dagestanin tasavallan korkeinta toimeenpanovaltaa käyttää valtioneuvosto, jonka jäsenissä on edustettuna 14 eri kansallisuutta. Valtioneuvostossa edustettuna olevat etniset ryhmät ovat agulit, avaarit, azerit, dargvat, kumykit, lakit, lezgit, rutulit, tabasaranit, taatit, tsahurit, tšetšeenit ja venäläiset. Valtioneuvoston edustajat valitsee Dagestanin perustuslakineuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Valtioneuvostoa johtaa valtioneuvoston päämies.lähde?

Valtioneuvoston päämies oli Dagestanin korkein virka-asema vuoteen 2006 asti, jolloin se korkeimmaksi asemaksi tuli vastaperustettu presidentin virka. Pitkäaikaisena valtioneuvoston päämiehenä toimi Magomedali Magomedov vuosina 1987–2006. Dagestanin ensimmäisenä presidenttinä toimi Muhu Alijev, ja vuonna 2010 presidentiksi nimettiin Magomedsalam Magomedov, Magomedali Magomedovin poika.[10] Vuonna 2021 tasavallan presidentiksi nimitettiin Sergei Melikov.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 4.8.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ Geologists criticize Dagestan officials for neglecting seismic danger Abkhaz World. 11.2.2023. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Matthew Evangelista, Tsetsenian sodat.
  4. ↑ a b Facts about Russia's republic of Dagestan Reuters. 30.10.2023. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Конституция Республики Дагестан. Президентская библиотека. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.7.2023). (venäjäksi)
  6. ↑ Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Центральная Джума-мечеть описание и фото votpusk.ru. 2024. Viitattu 4.9.2024. (venäjä)
  8. ↑ Republic of Dagestan Federation Council of the Federal Assembly of the Russian Federation. 2024. Viitattu 4.9.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Конституция Республики Дагестан Президентская библиотека. 2024. Viitattu 4.9.2024. (venäjä)
  10. ↑ http://www.eng.kavkaz-uzel.ru/articles/12433/
  11. ↑ Сергей Меликов назначен врио Главы Республики Дагестан Президент России. 5.10.2020. Viitattu 4.9.2024. (venäjä)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dagestan&oldid=22614909”