Ekvivalenssirelaatio
Joukon alkioiden välillä määritelty relaatio on ekvivalenssirelaatio, jos se toteuttaa seuraavat kolme ehtoa:
- .
- Jos , niin myös .
- Jos ja , niin .[1]
Ensimmäistä ominaisuutta sanotaan refleksiivisyydeksi, toista symmetrisyydeksi ja kolmatta transitiivisuudeksi. Jokin yksittäinen määritelty relaatio eli suhde joukon alkioiden välillä on ekvivalenssi, jos se on refleksiivinen, symmetrinen ja transitiivinen.
Esimerkkejä ekvivalenssirelaatioista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkiksi yhtäsuuruus reaalilukujen joukossa on selvästikin ekvivalenssirelaatio, koska se toteuttaa varmasti kaikki kolme ekvivalenttisuuden ehtoa.
Toinen esimerkki: Määritellään relaatio reaalilukujen välillä siten että jos on kokonaisluku. on refleksiivinen, koska on kokonaisluku. Jos eli on kokonaisluku, niin myös on kokonaisluku eli , joten on symmetrinen. Myös jos ja , niin ja ovat kokonaislukuja eli myös on kokonaisluku. Tällöin ja on transitiivinen. Kaikki kolme ehtoa ovat :lle voimassa, joten on ekvivalenssirelaatio.
Kolmas esimerkki: Oppilaat a, b ja c kuuluvat samalle koululuokalle (relaatio on täten "kuuluu samalle luokalle"). Tällöin kukin oppilas on itsensä kanssa samalla luokalla (refleksiivisyys), jos henkilö a on b:n kanssa samalla luokalla, myös b on a:n kanssa samalla luokalla (symmetrisyys) ja kolmanneksi, jos a on b:n kanssa samalla luokalla, ja b c:n kanssa, pätee transitiivinen riippuvuus, eli myös a on c:n kanssa samalla luokalla.
Ekvivalenssiluokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ekvivalenssirelaatio muodostaa joukon alkioista ekvivalenssiluokkia, joissa kaikki keskenään ekvivalentit alkiot kuuluvat samaan luokkaan. Esimerkiksi luvun muodostaman luokan kaikki jäsenet ovat muotoa , missä n on kokonaisluku.
Ekvivalenssiluokat voidaan myös esittää edustajien avulla. Esimerkiksi edellä määritellyssä relaatiolla jokainen luokka voidaan valita edustettavaksi luvulla puoliavoimelta väliltä [0,1). Kaikki reaaliluvut ovat tällöin ekvivalentteja jonkin tämän välin luvun kanssa.
Ekvivalenssirelaatioiden peruslause
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ekvivalenssirelaatiota joukossa X vastaa aina tietty joukon X ositus (jako erillisiin osajoukkoihin). Vastaavasti, jos X:ssä on annettu ositus, sen avulla voidaan määrittää ekvivalenssirelaatio. Tätä keskeistä yhteyttä kutsutaan ekvivalenssirelaatioiden peruslauseeksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 78. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Merikoski, Jorma; Virtanen, Ari; Koivisto, Pertti: Diskreetti matematiikka I. Tampere: Tampereen yliopisto, 2001 (1993). ISBN 951-44-3604-0
- Lipschutz, Seymour: Set Theory and Related Topics. McGraw-Hill, 1964. ISBN 0070379866