Ekvivalenssirelaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Joukon alkioiden välillä määritelty relaatio on ekvivalenssirelaatio, jos se toteuttaa seuraavat kolme ehtoa:

  1. .
  2. Jos , niin myös .
  3. Jos ja , niin .[1]

Ensimmäistä ominaisuutta sanotaan refleksiivisyydeksi, toista symmetrisyydeksi ja kolmatta transitiivisuudeksi. Jokin yksittäinen määritelty relaatio eli suhde joukon alkioiden välillä on ekvivalenssi, jos se on refleksiivinen, symmetrinen ja transitiivinen.

Esimerkkejä ekvivalenssirelaatioista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi yhtäsuuruus reaalilukujen joukossa on selvästikin ekvivalenssirelaatio, koska se toteuttaa varmasti kaikki kolme ekvivalenttisuuden ehtoa.

Toinen esimerkki: Määritellään relaatio reaalilukujen välillä siten että jos on kokonaisluku. on refleksiivinen, koska on kokonaisluku. Jos eli on kokonaisluku, niin myös on kokonaisluku eli , joten on symmetrinen. Myös jos ja , niin ja ovat kokonaislukuja eli myös on kokonaisluku. Tällöin ja on transitiivinen. Kaikki kolme ehtoa ovat :lle voimassa, joten on ekvivalenssirelaatio.

Kolmas esimerkki: Oppilaat a, b ja c kuuluvat samalle koululuokalle (relaatio on täten "kuuluu samalle luokalle"). Tällöin kukin oppilas on itsensä kanssa samalla luokalla (refleksiivisyys), jos henkilö a on b:n kanssa samalla luokalla, myös b on a:n kanssa samalla luokalla (symmetrisyys) ja kolmanneksi, jos a on b:n kanssa samalla luokalla, ja b c:n kanssa, pätee transitiivinen riippuvuus, eli myös a on c:n kanssa samalla luokalla.

Ekvivalenssiluokat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekvivalenssirelaatio muodostaa joukon alkioista ekvivalenssiluokkia, joissa kaikki keskenään ekvivalentit alkiot kuuluvat samaan luokkaan. Esimerkiksi luvun muodostaman luokan kaikki jäsenet ovat muotoa , missä n on kokonaisluku.

Ekvivalenssiluokat voidaan myös esittää edustajien avulla. Esimerkiksi edellä määritellyssä relaatiolla jokainen luokka voidaan valita edustettavaksi luvulla puoliavoimelta väliltä [0,1). Kaikki reaaliluvut ovat tällöin ekvivalentteja jonkin tämän välin luvun kanssa.

Ekvivalenssirelaatioiden peruslause

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekvivalenssirelaatiota joukossa X vastaa aina tietty joukon X ositus (jako erillisiin osajoukkoihin). Vastaavasti, jos X:ssä on annettu ositus, sen avulla voidaan määrittää ekvivalenssirelaatio. Tätä keskeistä yhteyttä kutsutaan ekvivalenssirelaatioiden peruslauseeksi.

  1. Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 78. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Merikoski, Jorma; Virtanen, Ari; Koivisto, Pertti: Diskreetti matematiikka I. Tampere: Tampereen yliopisto, 2001 (1993). ISBN 951-44-3604-0
  • Lipschutz, Seymour: Set Theory and Related Topics. McGraw-Hill, 1964. ISBN 0070379866
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.