Hermann Grassmann
Hermann Günther Grassmann (saks. Graßmann, 15. huhtikuuta 1809 Szczecin, Preussi – 26. syyskuuta 1877, Szczecin)[1] oli saksalainen yleisnero, joka tunnettiin elinaikanaan lähinnä kielitieteilijänä mutta nykyisin ennemminkin matemaatikkona. Hänen matemaattisia tuloksiaan ei huomioitu laajalti ennen kuin elinaikansa loppupuolella, jolloin Grassmann oli jo luopunut matematiikan tutkimuksesta ja keskittynyt lähinnä Sanskritin tutkimiseen. Hän oli eräs vektorianalyysin kehittäjä. Hän tutki myös fysiikkaa – josta lähinnä akustiikkaa, optiikkaa ja värioppia – kasvitiedettä ja mineralogiaa sekä toimi julkaisijana.[1][2]
Hän keksi Grassmannin luvut, jotka ovat ei-kommutatiivisia. Hänen mukaansa on nimetty Grassmannin monisto, joka on eräs topologinen avaruus.
Grassmann esitti vuonna 1853 teorian värien sekoittumisesta. Värinäön metameriaa kuvaavat algebralliset lait tunnetaan hänen mukaansa nimellä Grassmannin lait.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b J J O’Connor & E F Robertson: Hermann Günter Grassmann MacTutor History of Mathematics archive. St Andrewsin yliopisto. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Hermann Günther Grassmann Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 14.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Rolf Kuehni: ”Grassmann, Hermann Günther”, Encyclopedia of Color Science and Technology. Berlin, Heidelberg: Springer, 2014. ISBN 978-3-642-27851-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.2.2023). (englanti)
| ||||||||||||||||||||||
