Kari Rydman
Kari Rydman | |
---|---|
Kari Rydman 1960-luvulla. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. lokakuuta 1936 Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | musiikinopettaja, säveltäjä |
Puoliso |
Paula o.s. Harve (1958–1967) Elisse Helena Heinimaa (1975–2000) |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Kari-Walter Rydman (s. 15. lokakuuta 1936 Helsinki) on suomalainen säveltäjä, musiikinopettaja ja kirjoittaja. Hän asuu ja toimii Valkeakoskella.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säveltäjänä Rydman on itseoppinut. Konserttimusiikissaan hän on yhdistellyt erilaisia aineksia avantgardesta uustonaalisuuteen. Suurelle yleisölle Rydman on tuttu etenkin lauluistaan, joissa hän on pyrkinyt kaatamaan taiteen ja viihteen välisiä raja-aitoja.[1] 1960-luvun alussa Rydman oli perustamassa Suomen musiikkinuoriso -yhdistystä, jonka muita nimekkäitä jäseniä olivat Erkki Salmenhaara, Seppo Heikinheimo, Ilkka Oramo, Henrik Otto Donner, Ilpo Saunio ja Reijo Jyrkiäinen.[2] Vuosina 1957–1977 Rydman toimi opettajana Helsingin Yhtenäiskoulussa ja vuodesta 1977 Valkeakosken musiikki- ja työväenopistossa.[1]
Rydman on kirjoittanut orkesteri- ja kamarimusiikkia (muun muassa kaksi sinfoniaa ja kuusi jousikvartettoa), pienoisoopperan Slottsmordet (Ruotsin Rikskonserterin tilausteos), tanssinäytelmät Väki ilman valtaa ja Salka Valka (molemmat tanssiteatteri Raatikolle), kuorosävellyksiä, laulusarjoja (muun muassa Topeliuksen ja Maja Rydmanin sanoihin), lauluja omiin sekä muun muassa Aaro Hellaakosken, Jussi Kylätaskun ja Lasse Heikkilän teksteihin (muun muassa Niin kaunis on maa, Kanttorin jenkka ja Kaunein uni omaan tekstiin), liturgista kirkkomusiikkia sekä elokuva- ja teatterimusiikkia. Rydman teki 1960- ja 1970-luvuilla yhteistyötä etenkin Risto Jarvan kanssa; hän sävelsi musiikin muun muassa Jarvan elokuviin Yö vai päivä, Onnenpeli ja Työmiehen päiväkirja. Laulajana hän on levyttänyt omia, tyyliltään liedin ja chansonin välillä sijaitsevia laulujaan. Lisäksi hän on toiminut musiikkikriitikkona ja osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.[1]
Yhtä suosituimmista lauluistaan, Elämä on kaunis, Rydman on luonnehtinut seuraavasti: ”Runo joka Larin-Kyöstiltä jäi kirjoittamatta, laulu jota Merikanto ei tehnyt eikä Tapsa Rautavaara laulanut; niinpä minun piti se tehdä vuonna -65. Pitkään minä vähän häpesin tätä rallia, olenhan sentään sinfoniantekijä.” Vuonna 1963 erästä illanviettoa varten sävelletty Kanttorin jenkka on Rydmanin mukaan parodinen muunnelma Johann Sebastian Bachin kolmannen brandenburgilaisen konserton teemasta, mutta kappaletta ei uskallettu levyttää tuoreeltaan Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin vuoksi.[3]
Kari Rydman sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1997. Vuonna 1977 Rydman ja Martti Pokela saivat Jussi-patsaat Heikki Partasen elokuvaan Antti Puuhaara säveltämästään musiikista.[1] Rydmanille myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki vuonna 2022.[4]
1970-luvulta lähtien Rydman on tullut Valkeakoskella tunnetuksi paikallislehti Valkeakosken Sanomien pakina- ja kolumnivieraana. Hänen poikansa oli tiedevaikuttaja Jan Rydman, jonka poika on poliitikko Wille Rydman.[5]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niin kaunis on maa (1976, Love Records)
- Minun on ikävä sinua (1978, Love Records)
- Viatonten valssi (1982, EMI)
Sävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kamarimusiikkia
- String Quartet 4 [ET 1341]
- String Quartet 6 Op. 72 [ET 1349]
- String Quartet 7 "Autumn" Op. 125 [ET 1346]
- String Quartet 8 "Winter" Op. 126 [ET 1345]
- String Quartet 9 "Spring" Op. 130 [ET 1344]
- String Quartet 10 "Summer" Op. 133 [ET 1343]
- String Quartet 11 "Epilogue" Op. 131 [ET 1342]
Yksinlauluja
|
|
Sekakuorolauluja
|
|
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Musiikin maailma. (Amerikkalaisen D. Ewenin teoksen Music for Millions (1935) pohjalta suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman) Porvoo: WSOY, 1956.
- Ihmisen ääni. (Kirja koostuu pääosin Rydmanin kirjeistä ja esseemäisistä pohdiskeluista. Vastaanottajien joukossa ovat muun muassa Hannu Tarmio, Erik Tawaststjerna, Kaj Chydenius, Björn Kurtén, Lassi Nummi ja Reijo Frank) Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09590-7
- Pakinoita. Valkeakoski: Valkeakosken sanomat, 1996. ISBN 952-90-8025-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 361. Helsinki: Otava, 1997.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1964, s. 285. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Niin kaunis on maa -levyn tekstiliite. Love Records 1976.
- ↑ 06.12.2022 Itsenäisyyspäivä – Självständighetsdagen 06.12.2022 - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 30.11.2022. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Kokoomusnuorten kärkeen Wille Rydman. Savon Sanomat 14.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Rydmanin blogi
- Kansallisbiografian artikkeli (maksullinen)
|