Marie-Philip Poulin
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Poulin vuonna 2008. | |||
Maa:  Kanada
| |||
| Naisten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Vancouver 2010 | ||
| Kultaa |
Sotši 2014 | ||
| Kultaa |
Peking 2022 | ||
 Hopeaa |
Pyeongchang 2018 | ||
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Yhdysvallat 2012 | ||
| Kultaa |
Kanada 2021 | ||
| Kultaa |
Tanska 2022 | ||
| Hopeaa |
Suomi 2009 | ||
| Hopeaa |
Sveitsi 2011 | ||
| Hopeaa |
Kanada 2013 | ||
| Hopeaa |
Ruotsi 2015 | ||
| Hopeaa |
Kanada 2016 | ||
| Hopeaa |
Yhdysvallat 2017 | ||
| Hopeaa |
Kanada 2023 | ||
 Pronssia |
Suomi 2019 | ||
Marie-Philip Poulin (s. 28. maaliskuuta 1991 Beauceville, Quebec[1]) on kanadanranskalainen[2] jääkiekkoilija, joka pelaa hyökkääjänä. Hän on ollut Kanadan maajoukkueen kapteeni ja voittanut olympialaisissa kolme kultamitalia ja yhden hopean sekä maailmanmestaruuskilpailuissa kolme kultaa, seitsemän hopeaa ja yhden pronssin.[1][3][4][5][6][7][8][9] Seuratasolla hän edustaa CWHL-seura Montréal Canadiennesiä.[1][3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poulin voitti olympiakultaa Vancouverissa vuonna 2010, Sotšissa 2014 ja Pekingissä 2022.[1][3][10] Vancouverissa hän teki lukemiin 2–0 päättyneen loppuottelun molemmat maalit ja hänet valittiin kisojen tähdistökentälliseen. Sotšissa hän teki loppuottelun varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla tasoitusmaalin ja jatkoajalla voittomaalin.[3] Pekingissä hän teki Kanadan maalein 3–2 voittamassa loppuottelussa kaksi maalia ja hänet valittiin tähdistökentälliseen.[11] Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän saavutti hopeaa.[1]
Poulin on voittanut maailmanmestaruuden vuosina 2012,[1] 2021,[6] jolloin hän teki jatkoajalla 3–2-voittomaalin,[12] ja 2022[7] sekä saavuttanut MM-hopeaa vuosina 2009, 2011, 2013, 2015, 2016, 2017 ja 2023 sekä MM-pronssia vuonna 2019.[1][3][4][5][8][9] Vuosien 2013 ja 2017 MM-kilpailuissa hänet valittiin tähdistökentälliseen ja vuonna 2013 hän oli myös kisojen arvokkain pelaaja, paras hyökkääjä, paras maalintekijä ja pistepörssin voittaja.[1]
Alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa Poulin saavutti hopeaa vuosina 2008 ja 2009;[3] vuoden 2008 turnauksessa hän voitti pistepörssin ja maalintekijätilaston ja hänet valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi.[1]
Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poulin on seuratasolla edustanut Montréal Starsia, Dawson College Bluesia, Bostonin yliopistoa sekä vuodesta 2015 Montréal Canadiennesiä.[1] Hän voitti CWHL:n mestaruuden eli Clarkson Cupin vuosina 2009 ja 2017.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Marie-Philip Poulin Eliteprospects.com. Viitattu 6.4.2018. (englanniksi)
- ↑ Table ronde : joueur francophone par excellence de la dernière décennie LNH.com. Viitattu 16.8.2022. (ranska)
- ↑ a b c d e f g Marie-Philip Poulin 2018 Olympic Winter Games (Women). Hockey Canada. Viitattu 6.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Canada IIHF. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Teiskonlahti, Kirsi: Rutiinisuoritus riitti Kanadalle MM-pronssiin – Venäjällä surullinen saldo pohjoisamerikkalaisia vastaan 14.4.2019. Yle. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ a b Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 43, s. 245. Urheilumuseo, 2022. ISBN 978-952-6644-19-6
- ↑ a b Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 44, s. 223. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto, 2023. ISBN 978-952-6644-22-6
- ↑ a b Rosters: Canada, 2023 IIHF Women's World Championship Hockey Canada. Viitattu 27.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Yhdysvallat käänsi jääkiekon naisten MM-finaalin päätöserässä ja juhli kultaa arkkivihollistaan vastaan 19.4.2023. Yle. Viitattu 27.5.2023.
- ↑ Ice Hockey - Athlete Profiles Kansainvälinen olympiakomitea / Peking 2022. Arkistoitu 17.2.2022. Viitattu 17.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 44, s. 46–47, 68. Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto, 2023. ISBN 978-952-6644-22-6
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 43, s. 168. Urheilumuseo, 2022. ISBN 978-952-6644-19-6