Tämä on lupaava artikkeli.

Nykyaikaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nykyaikaa
Kirka
Studioalbumin Nykyaikaa kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  1972
 Studio  Scandia-studio, Helsinki
 Julkaistu 1972
 Formaatti LP, MC, CD, digitaalinen
 Tuottaja(t) Måns Groundstroem
 Tyylilaji rock, poprock, progressiivinen pop[1]
 Kesto 38.07[2]
 Levy-yhtiö Scandia
Muut kannet

Albumin takakansi
Listasijoitukset

Suomi: 18.

Kirkan muut julkaisut
Saat kaiken
1971 		Nykyaikaa
1972 		Rautaa ja kettinkiä
1973
Singlet albumilta Nykyaikaa
  1. ”Kanelipuun alla” / ”Maggie May”
    Julkaistu: 1972

Nykyaikaa on suomalaislaulaja Kirkan vuonna 1972 julkaistu studioalbumi. Albumilla on käännöskappaleita Neil Youngin, Rod Stewartin ja Van Morrisonin materiaalista, mutta myös uusia lauluja, joita sävelsivät Jukka Tolonen, Frank Robson ja Rauli Badding Somerjoki. Osan kappaleista Kirka laulaa englanniksi. Taustayhtyeenä on Tasavallan Presidentti täydennettynä Hasse Wallilla ja Måns Groundstroemilla sekä Pepe & Paradise.

Rock-tyylisellä Nykyaikaa-albumilla Kirka yritti ensimmäisen kerran kaventaa ristiriitaa hänen esiintymistensä ja levyjensä materiaalin välillä. Nimensä mukaisesti se pyrki olemaan kiinni ajan hengessä. Levyllä luovuttiin aiemmasta single- ja hittihakuisuudesta, ja se erosi selvästi Kirkan aiemmin levyttämästä musiikista, kun mukana oli progressiivisia vaikutteita ja totuttua pidempiä kappaleita. Myöhemmin Kirka kuvasikin albumia käänteentekeväksi urallaan. Ilmestyessään se sai kuitenkin kaksijakoisen vastaanoton, sillä osa kriitikoista antoi albumista hyvää palautetta, mutta sitä ei myyty toivotusti. Nykyaikaa nousi Suomessa listasijalle 18.

CD-levynä Nykyaikaa julkaistiin vuonna 2007. Svart Records julkaisi kaksi uutta vinyylipainosta helmikuussa 2016.

Työstö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistautuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levy-yhtiö Scandia-Musiikin silloisen tiedotuspäällikön Matti Laipion mukaan albumi oli hänen ideansa. Ajatuksen taustalla oli se, ettei Scandia tuottanut tuolloin lainkaan suomalaisia rockalbumeja. Siksi Laipio ehdotti yhtiölle alkuvuodesta 1972, että Kirkan kanssa tehtäisiin ”kunnollinen rock-LP”. Kirka innostui, ja myös Scandia hyväksyi idean.[3][4] Rockista ja soulista pitänyt Kirka halusi itsekin levyttää käännöspopin sijaan itselleen mieluisampaa musiikkia, jota hän esitti keikoillaan ja radioesiintymisissään.[5] Tarkoituksena oli tehdä albumillinen trendikästä nuorisomusiikkia, jossa Kirkaa säestäisivät Suomen parhaat muusikot. Kirkan tulkittavaksi kaavailtiin aiempaa syvällisempää materiaalia, jota joko poimittaisiin hyvällä maulla muualta tai sitten sävellettäisiin ja sanoitettaisiin suoraan Kirkalle.[6]

Kirkan kanssa työskennelleet Jaakko Salo ja Olli Heikkilä eivät halunneet osallistua levyn tekemiseen, vaan ehdottivat albumille ulkopuolista tuottajaa. Lopulta tuottajaksi tuli Måns Groundstroem.[3] Groundstroemin mukaan hänet ”pyydettiin tuomaan albumille rockia”. Hän oli soittanut bassoa Tasavallan Presidentissä ja monissa 1960-luvun helsinkiläisyhtyeissä, minkä ansiosta hänellä oli kontakteja lukuisiin kyseisten piirien muusikoihin.[6]

Äänitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaa äänitettiin Scandian studiossa, Kulttuuritalon alakerrassa Helsingissä.[3] Nauhoitukset alkoivat maaliskuussa 1972.[4] Laipio on muistellut, että studiossa oli vain neljä raitaa, minkä vuoksi jouduttiin tekemään välimiksauksia.[3]

Pitkälti tuottaja Groundstroemin ansiosta levyn taustamuusikoiksi saatiin Tasavallan Presidentti- ja Pepe & Paradise -yhtyeet sekä Hasse Walli.[3] Pääosin albumilla soittavat Tasavallan Presidentin muusikot, Pepe & Paradise esiintyy ainoastaan kappaleissa ”Love is All You Really Need” ja ”The Old Woman”. Soittajiin lukeutuvat muun muassa Jukka Tolonen (kitara), Vesa Aaltonen (rummut ja lyömäsoittimet), Pekka Pöyry (saksofoni), Pave Maijanen (bassokitara), Pepe Willberg (kitara), Ande Päiväläinen (rummut) ja Heikki Hietanen (kosketinsoittimet).[7] Tuottaja Groundstroem soitti itse joissakin kappaleissa bassoa, urkuja ja sähköpianoa.[7] Laipion mukaan taustojen äänitykset sujuivat ”varsin kivuttomasti”.[3]

Sanoittajaksi puoleen albumin kappaleista saatiin runoilija Jarkko Laine.[4] Kirkan lauluosuuksien äänittäminen oli myöhästyä, koska Laineen sanoituksia jouduttiin odottamaan, ja lopulta Laipio matkusti hakemaan niitä Laineen luota Turusta. Tekstit saatiin, mutta yhteen vajaaksi jääneeseen sanoitukseen Laipio joutui kirjoittamaan yhden säkeistön lisää.[3]

Laipion mukaan Kirkaa hermostutti se, että mukana oli myös Frank Robsonin sanoittamia englanninkielisiä kappaleita.[3] Robsonin tekstit olivat totuttua monimutkaisempia, eivätkä ne olleet iskelmämusiikille tyypillisesti puhtaasti fraasipitoisia.[8] Robsonin ehdotuksesta Kirka harjoitteli niiden ääntämistä etukäteen.[3]

Kun albumin kaikki kymmenen kappaletta oli äänitetty, juuri valmistunut masternauha putosi studion lattialle. Lehdistössä väitettiin, että nauha olisi tuhoutunut ja koko albumi jouduttu äänittämään uudelleen, minkä Groundstroem ja Laipio ovat kiistäneet. Groundstroemin mukaan ainoastaan joitakin päällekkäisäänityksiä saatettiin tehdä.[9]

Albumin kansikuvan otti Jarmo Santavuori. Matti Laipio tummensi Kirkan toista pupillia mustalla tussilla, koska valo oli taittunut tämän silmään voimakkaasti ja vaalentanut kohtaa.[10]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Laipion keksimä nimi Nykyaikaa viittasi siihen, että levyn tavoite oli olla ajassa kiinni. Albumin musiikki on hyvin eri tyylistä kuin Kirkan singleillä. Sillä on progressiivisia sävyjä ja aiempaa vähemmän tarttuvia kertosäkeitä, mutta myös helpommin lähestyttävää materiaalia. Osa musiikista ei ollut Kirkan aiempiin levytyksiin tottuneille välttämättä helppoa kuultavaa, ja mukana on kestoiltaan Kirkalle poikkeuksellisen pitkiä kappaleita. Kappaleista neljä on englanninkielisiä.[11]

Nykyaikaa-albumilla Kirka yritti ensimmäisen kerran kaventaa ristiriitaa esiintymistensä ja levyjensä materiaalin välillä. Kirka kuvasi myöhemmin albumia hänen kannaltaan käänteentekeväksi – ”ensimmäiseksi, jossa oli vähän kapinaa”.[12] Hän piti albumia irtiottona muotista, johon hänet oli pakotettu kaupallisista syistä. Nykyaikaa onkin Matti Laipion ja Måns Groundstroemin yritys muuttaa Kirkan musiikin suuntaa samalla, kun levy-yhtiö Scandian johto jatkuvasti etsi hänelle myyvää käännösmateriaalia ulkomailta.[13]

»Tämä (albumi) oli enemmän rock’n’rollia, edellisten levyjen soittajat olivat studiomuusikkoja, tämä pumppu oli rockia. Ja miten ollakaan, Paven (Maijanen), Pepen (Willberg) ja Anden (Päiväläinen) kanssa tehdään edelleenkin yhteistyötä. [...] Ottavien käännöspopbiisien sijaan tässä on paljon kotimaista. [...] Silti ainoa, joka tästä jäi elämään, on käännöskamaa, Neil Youngin Cinnamon girl, Kanelipuun alla.»
(Kirka vuonna 1999 ilmestyneessä elämäkerrassa Enimmäkseen Kirkasta.[14])

Groundstroem pyysi Frank Robsonia ja Jukka Tolosta tekemään albumille kappaleita. Laipio puolestaan valitsi levylle sellaisia ulkomaisia lauluja, joiden hän uskoi sopivan Kirkan esittämäksi. Mukaan tuli alun perin Neil Youngin (”Cinnamon Girl” eli ”Kanelipuun alla”), Van Morrisonin (”Tupelo Honey” eli ”Apilan mesi”) ja Rod Stewartin (”Maggie May”) levyttämiä lauluja.[7] Kappaleen ”It’s All Over Now” on levyttänyt muun muassa The Rolling Stones, mutta Kirkan version esikuvana toimi soul-duo The C & C Boysin levytys, joka löytyi Laipion levyhyllystä.[15] Levytyslupien saamisen jälkeen Laipio tilasi niihin suomennokset underground-runoilijana tunnetulta Jarkko Laineelta.[3] Kappaleen ”Itke pois kyyneleesi” sävelsi Rauli Badding Somerjoki.[7]

Matti Laipion mielestä Nykyaikaa jäi ”jotenkin hajanaiseksi levyksi”. Studiossa oltiin sitoutuneita, soittaminen laadukasta ja Kirkan englannin ääntäminen riittävän hyvää, mutta albumi ei muodostunut ”täysosumaksi”. Laipio olisi myös kaivannut Kirkalta selvempää näkemystä levylle päätyvästä materiaalista, kun nyt kappaleet valitsivat hän ja Måns Groundstroem. Petri Lahti kirjoittaa Kirka – Hetki lyö -kirjassaan, että Nykyaikaa oli yhtä paljon muusikkojen ja taustavoimien näkemys 1970-luvun alun musiikkivirtauksista kuin itse laulajan. Groundstroemin mukaan Kirka oli sittenkin parhaimmillaan esittäessään suomenkielistä ja iskelmällisempää musiikkia.[16]

Julkaisu ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myynti ja julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäisen vinyylipainoksen etiketti.

Nykyaikaa ilmestyi vuonna 1972.[17] Tiedottamisen ammattilaisena Matti Laipio väitti albumin julkistamisen aikaan Helsingin Sanomissa sen olevan Kirkan ensimmäisen vakavasti otettava levy. Albumin kaupallinen menestys jäi toivottua vaisummaksi,[18] ja Kirkan ihailijat vierastivat sitä.[14] Nykyaikaa nousi Suomessa listalle toukokuussa 1972 ja oli korkeimmillaan sijalla 18. Se pysyi listalla 12 viikkoa.[19] Matti Laipion mukaan albumia myytiin tuoreeltaan 2 000 – 3 000 kappaletta, kun kultalevyyn olisi vaadittu paljon enemmän.[20]

Alun perin albumin julkaisi Scandia vinyylilevynä ja C-kasettina.[17] C-kasetissa on erilainen kappalejärjestys.[21] Albumista ilmestyi Warner Music Finlandin julkaisema CD-painos Kirkan kuoleman jälkeen vuonna 2007.[22][23] Svart Records puolestaan julkaisi kaksi erilaista vinyylipainosta 5. helmikuuta 2016: mustan väristä vinyyliä on painettu 300 kappaletta ja keltaista 200 kappaletta.[24]

Arvioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimekkään tekijäkaartin vuoksi albumia hehkutettiin lehdistössä ennen sen julkaisua. Pointti-lehti kirjoitti, että ”luvassa on tosi kova Kirka-pakkaus, josta luultavasti tulee kova myyntimenestys”. Lehti kertoi myös, että albumi on Kirkan siihenastisen uran kunnianhimoisimpia yrityksiä ja ettei hän ole enää mikään ”pikkutekijä” pop-maailmassa – eikä varsinkaan sen jälkeen kun levy on kaikkien kuultavana. Ilta-Sanomat kuvasi tekeillä olevaa levyä ”superalbumiksi”, joka syntyy ”ensimmäisen suomalaisen supersession” tuloksena. Supersessioiksi kutsuttiin suosittujen artistien yhteishankkeita. Kirka kommentoi, että hänen olisi pitänyt päästä tekemään vastaava levy jo vuosia sitten.[25]

Albumin ilmestyttyä jotkut kriitikot antoivat siitä hyvää palautetta, vaikkakin pitivät sen musiikkia rajuna Kirkalle.[14] Etelä-Suomen Sanomissa Timi Varhama kirjoitti, että Kirkan oli ”luultu jo kangistuneen listalaulajan kaapuun, mutta levy on positiivinen yllätys”. Toisaalta hän kritisoi, kuinka Kirkalta nuorempana kuultujen ”rajujen rypistysten” jälkeen hän ei ole ”mieheksi vartuttuaan löytänyt ainakaan vielä tämänkaltaisen materiaalin vaatimaa lämpöä ja kypsyneisyyttä ääneensä”. Hufvudstadsbladetin Mösse Riskan mielestä albumi osoittaa, että suomalainen levytuotanto on ottanut reippaita ja rajuja askeleita eteenpäin. Hän kehui enemmän albumin muusikoita kuin Kirkaa. Uudessa Suomessa Markku Jokipii kiitteli hänkin soittajia, mutta kiinnitti huomiota Kirkan laulamiseen. Jokipiin mielestä Kirka tulkitsee jotkin kappaleet erinomaisesti mutta ei kykene käyttämään raidoilla ”säästeliäästi voimaa ylärekisterissä vaan pyrkii tavan takaa falsettiin”. Jokipiin mukaan kyseessä on ”kokemuksen puute varsinaisen laulutaiteen alueella”.[26]

Esko Lehtonen kuvaa vuonna 1983 ilmestyneessä Suomalaisen rockin tietosanakirja 1 -teoksessaan Nykyaikaa-albumia ”hieman kunnianhimoisemmaksi LP:ksi”. Lehtonen kehuu albumin käännöskappalevalintoja sekä nimittää Frank Robsonin, Jukka Tolosen ja Rauli Somerjoen sävellyksiä ”levyn todellisiksi helmiksi”. Muusikoista hän nostaa esiin Jukka Tolosen, Hasse Wallin, Pekka Pöyryn ja Heikki Virtasen ”mainion työskentelyn”.[27]

Petri Lahden mielestä albumi on rohkea irtiotto Kirkan aiemmasta single- ja hittihakuisuudesta. Progressiivisesta otteesta, kunnianhimoisista sävellyksistä ja koukeroisista sanoituksista huolimatta hän pitää onnistuneimpina levytyksinä lainakappaleita ”Kanelipuun alla” ja ”Maggie May”. Suurimmaksi epäonnistumiseksi Lahti nimeää kankeana pitämänsä päätöskappaleen ”Kaikki nyt ohi on”. Lahti mainitsee albumilla olevan myös kiinnostavia yrityksiä vaativampaankin makuun, kuten mietteliäs ”Sinä tahdoit rakastaa”. Kirkan laulusuorituksia Lahti ei pidä täysin tasalaatuisina, mutta ”ei albumi niihin kaadu”.[15]

Listasijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Korkein sijoitus Listaviikot Nousu listalle Lähde
Suomi 18. 12 toukokuu 1972 [19]

Kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LP-painos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. Kanelipuun alla – 3.09 (”Cinnamon Girl”, säv. Neil Young, san. Jarkko Laine)
  2. Whirlwind Nightmare – 4.47 (säv. Jukka Tolonen, san. Frank Robson, sov. Esko Linnavalli)
  3. Sinä tahdoit rakastaa – 5.00 (säv. Frank Robson, san. Hector)
  4. Love Is All You Really Need – 2.40 (säv. Frank Robson, san. Frank Robson)
  5. Itke pois kyyneleesi – 2.42 (säv. Rauli Somerjoki, san. Jarkko Laine, sov. Frank Robson)

B-puoli

  2. Gigolo – 3.47 (säv. Jukka Tolonen, san. Frank Robson)
  3. Apilan mesi – 4.01 (”Tupelo Honey”, säv. Van Morrison, san. Jarkko Laine)
  4. The Old Woman – 4.20 (säv. Frank Robson, san. Frank Robson)
  5. Maggie May – 3.15 (säv. Rod Stewart, Martin Quittenton, san. Jarkko Laine)
  6. Kaikki nyt ohi on – 2.47 (”It’s All Over Now”, säv. Mick Jagger, Keith Richards, san. Jarkko Laine)[7][23]

C-kasettipainos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli

  1. Gigolo
  2. Apilan mesi
  3. The Old Woman
  4. Maggie May
  5. Itke pois kyyneleesi

B-puoli

  2. Kanelipuun alla
  3. Whirlwind Nightmare
  4. Sinä tahdoit rakastaa
  5. Love Is All You Really Need
  6. Kaikki nyt ohi on[21]

Singlet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Kanelipuun alla” (1972, Scandia)
  1. Kanelipuun alla
  2. Maggie May

Ainoana singlenä albumilta julkaistiin ”Kanelipuun alla” B-puolenaan ”Maggie May”.[17] Vaikka albumilla pyrittiin mahdollisimman suureen omavaraisuuteen, singlelle valittiin kaksi käännöskappaletta. Single ei noussut listoille.[8]

Tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vesa Aaltonen – rummut ja lyömäsoittimet (”Kanelipuun alla”, ”Whirlwind Nightmare”, ”Sinä tahdoit rakastaa”, ”Itke pois kyyneleesi”, ”Apilan mesi”, ”Maggie May” ja ”Kaikki nyt ohi on”)
  • Erik Dannholm – tenorisaksofoni (”Apilan mesi” ja ”The Old Woman”)
  • Måns Groundstroem – bassokitara, urut ja sähköpiano (”Whirlwind Nightmare”, ”Gigolo” ja ”Maggie May”)
  • Heikki ”Pedro” Hietanen – Hammond-urut (”Love Is All You Really Need” ja ”Apilan mesi”), sähköpiano (”The Old Woman”)[28]
  • Pekka ”Pave” Maijanen – bassokitara (”Love Is All You Really Need” ja ”The Old Woman”)
  • Ande Päiväläinen – rummut (”Love Is All You Really Need” ja ”The Old Woman”)
  • Pekka Pöyry – altto- ja sopraanosaksofoni (”Love Is All You Really Need” ja ”The Old Woman”)
  • Frank Robson – piano ja lyömäsoittimet (”Kanelipuun alla” ja ”Sinä tahdoit rakastaa”)
  • Jukka Tolonen – kitara, piano ja klavinetti (”Whirlwind Nightmare” ja ”Gigolo”)
  • Hasse Walli – kitara (”Kanelipuun alla”, ”Sinä tahdoit rakastaa”, ”Itke pois kyyneleesi”, ”Gigolo”, ”Apilan mesi”, ”Maggie May” ja ”Kaikki nyt ohi on”)
  • Pepe Willberg – kitara (”Love Is All You Really Need” ja ”The Old Woman”)
  • Heikki ”Häkä” Virtanen – bassokitara (”Kanelipuun alla”, ”Sinä tahdoit rakastaa”, ”Itke pois kyyneleesi”, ”Apilan mesi”, ”Maggie May” ja ”Kaikki nyt ohi on”)

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Formaatti Levy-yhtiö ja tunnus Julkaistu Lähde
LP Scandia SLP 573 1972 [17]
MC Scandia SDE 114 1972 [17]
CD Warner Music Finland 50-51442-0693-2-7 2007 [17]
LP Svart SVR413 (musta vinyyli) 2016 [29]
LP Svart SVR413 (keltainen vinyyli) 2016 [30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Nykyaikaa by Kirka (Album, Rock): Reviews, Ratings, Credits, Song list Rateyourmusic.com. Viitattu 19.12.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Nykyaikaa - Album by Kirka Spotify. Viitattu 1.7.2021.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Laipio, Matti: Nykyaikaa-vinyylipainoksen kansilehtisen tiedot, kirjoitettu 26.4.2015 (Svart SVR413).
  4. ↑ a b c Lahti 2022, s. 147.
  5. ↑ Lindfors, Jukka: Kirkan tie teini-idolista aikuisrockariksi Elävä arkisto. 26.11.2010. Yleisradio. Viitattu 30.6.2021.
  6. ↑ a b Lahti 2022, s. 146.
  7. ↑ a b c d e f Kirka: Nykyaikaa-vinyylipainoksen takakannen tiedot (Scandia SLP 573).
  8. ↑ a b Lahti 2022, s. 149.
  9. ↑ Lahti 2022, s. 147–148.
  10. ↑ Lahti 2022, s. 151–152.
  11. ↑ Lahti 2022, s. 148–149.
  12. ↑ Babitzin & Kinnunen 2007, s. 118–119.
  13. ↑ Lahti 2022, s. 151.
  14. ↑ a b c Babitzin & Kinnunen 2007, s. 118.
  15. ↑ a b Lahti 2022, s. 293.
  16. ↑ Lahti 2022, s. 150–151.
  17. ↑ a b c d e f Kirka: diskografia 1967 - 2017 Veikkotiitto.fi. Veikko Tiitto. Viitattu 8.7.2019.
  18. ↑ Lahti 2022, s. 149–150.
  19. ↑ a b Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 180. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
  20. ↑ Lahti 2022, s. 150.
  21. ↑ a b Kirka: Nykyaikaa-C-kasettipainoksen kansilehtisen tiedot (SDE 114).
  22. ↑ Salmi, Riitta: [https://www.ts.fi/kulttuuri/1074205424/Loistavaa+laulua+monenkirjavaa+musiikkia Loistavaa laulua, monenkirjavaa musiikkia] Turun Sanomat. 4.6.2007. Viitattu 28.6.2019.
  23. ↑ a b Kirka: Nykyaikaa-CD-painoksen kansilehtisen tiedot (Warner Music Finland 50-51442-0693-2-7).
  24. ↑ Kirka: Nykyaikaa LP to be released on February 5th Svart Records. Viitattu 26.6.2019.
  25. ↑ Lahti 2022, s. 147.
  26. ↑ Lahti 2022, s. 150.
  27. ↑ Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja, s. 251. Fanzine Oy, 1983. ISBN 951-9287-08-6
  28. ↑ Flinkkilä, Janne: Pedro, s. 161. Helsinki: Like Kustannus, 2024. ISBN 978-951-1-48314-4
  29. ↑ Kirka - Nykyaikaa (Vinyl, LP, Album) Discogs.com. Viitattu 29.6.2019.
  30. ↑ Kirka - Nykyaikaa (Vinyl, LP, Album, Limited Edition) Discogs.com. Viitattu 29.6.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nykyaikaa&oldid=22923679”