Pietarhovin palatsi
Pietarhovin palatsi (ven. Петергоф, Petergof) on Pietarhovin kaupungissa Pietarissa sijaitseva palatsikokonaisuus, jonka keisari Pietari Suuri rakennutti 1700-luvun alkupuolella kesäpalatsikseen. Palatsikokonaisuuteen kuuluvat Pietarhovin suuri pääpalatsi, puistokokonaisuus, Mon Plaisir -tiilipalatsi, Marly-palatsi, Eremitaaši-paviljonki, Cottage-palatsi sekä hovinaisten sivurakennus, jossa sijaitsee nykyisin Benois-taiteilijasuvun museo.[1]
Venäjän keisariperheet viettivät Pietarhovissa kesiään vallankumoukseen 1917 asti. Palatsialue tuhoutui toisessa maailmansodassa melkein täydellisesti. Se kunnostettiin sodan jälkeen, ja vuonna 1964 osa suuresta palatsista avattiin jälleen.[1]
Suuri palatsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pietarhovin Suuri palatsi
Suuren palatsin rakennustyöt aloitettiin vuosina 1714–1725. Töitä johtivat arkkitehdit Johan Friedrich Braunstein, Mihail Zemtsov ja Jean-Baptiste Le Blond. Myös Pietari Suuri osallistui suunnittelutyöhön. Suuri palatsi on nykymuodossaan restauroitu siihen kuntoon, jossa se oli vuosien 1745–1755 korjaustöiden jälkeen, joita johti keisarinna Elisabetin määräyksestä arkkitehti Bartolomeo Rastrelli. Pietari Suuren ajalta on jäljellä tammipaneloitu työhuone, jossa on näytteillä keisarille kuuluneita esineitä. Rakennuksessa on myös Pietari Suurta esittävä suurikokoinen maalaus. Pietari Suuren aikana pääpalatsin parvekkeelta oli näköala Suomenlahdelle Kronstadtiin ja Pietari-Paavalin linnoitukseen asti. Nykyisin palatsin ja meren välissä kasvaa puita.[1]
Keisarinna Elisabetin aikana vuosina 1744–1755 palatsia laajennettiin kahdella lisäsiivellä ja uusilla paraatiportailla, ja palatsi muuttui aiempaa loisteliaammaksi ja koristeellisemmaksi.[1] Suuren palatsin Valkoisen valtaistuinsalin suunnittelivat arkkitehdit Juri Felten ja Bartolomeo Rastrelli.[1]
Suihkulähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pietarhovin kuuluisien porrastettujen suihkulähteiden suunnittelu aloitettiin vuonna 1715. Suurin Pietarhovin suihkulähteistä on Suuri kaskadi -niminen porrastettu, vesiputousmainen suihkulähde. Se on koristeltu antiikin veistosten kullatuilla kopioilla sekä maljakoilla. Suihkulähteiden avaamisen yhteydessä keväisin Pietarhovissa järjestetään monenlaisia ulkoilmatapahtumia.[1]
Muut rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mon Plaisir, Pietari Suuren hollantilaistyylinen talo, rakennettiin vuosina 1714–1725 Suomenlahden rannalle. Rakennus on sisustukseltaan hollantilaistyylinen, yksikerroksinen tiilitalo. Pietari Suuren aikana talossa järjestettiin muun muassa pieniä vastaanottoja.[1]
Pieni Katariinan palatsi sijaitsee Mon Plaisir -palatsin talousrakennuksia vastapäätä. Palatsin suunnitteli arkkitehti Bartolomeo Rastrelli keisarinna Elisabetin määräyksestä vuosina 1748–1749. Rakennus sai nimensä keisarinna Katariina II Suuren mukaan vuonna 1762. Hänen aikanaan palatsissa tehtiin rakennustöitä. Nykyisin rakennuksessa toimii museo.[1]
Eremitaaši-paviljonki on pieni, kaksikerroksinen rakennus rauhallisella paikalla meren rannalla. Pietari Suuri ehti kuolla ennen paviljongin valmistumista vuonna 1725.[1]
Marly-palatsiin, joka on kahden lammen välissä, pääsee kapeaa siltaa pitkin. Siellä on näytteillä Pietari Suuren hankkimaa taidetta ja huonekaluja sekä muita keisarille kuuluneita esineitä.[1]
Benois-museossa sijaitsivat alun perin hovinaisten asunnot. Museoon on kerätty Benois-taiteilijasuvun jäsenten, kuten Nicolas Benois’n, Albert Benois’n, Léon Benois’n ja Aleksandr Benois’n, teoksia.[1]
Cottage-palatsi on muutaman kilometrin päässä pääpalatsista Aleksandrian puistossa. Pseudogoottilainen palatsi rakennettiin vuosina 1826–1829 englantilaisen arkkitehti Adam Menelawsin piirustusten mukaan. Rakennuksen vieressä on kirkko.[1]
-
Mon Plaisir -palatsi -
Eremitaaši-paviljonki -
Marly-palatsi -
Cottage-palatsi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietarhovin palatsi Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
