Raippaluoto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raippaluoto
Replot
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Mustasaari

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°14′1″N, 021°24′55″E
Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Kuntanumero 679
Hallinnollinen keskus Raippaluoto
Perustettu
– emäpitäjä Mustasaari
Liitetty 1973
– liitoskunnat Mustasaari
Koivulahti
Björköby
Sulva
Raippaluoto
– syntynyt kunta Mustasaari
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 141,7 km²
Väkiluku 1 457  [2]
(31.12.1972)
väestötiheys 10,44 as./km²

Raippaluoto (ruots. Replot) on entinen Suomen kunta ja 142 neliökilometrin saari Merenkurkun rannikolla Mustasaaren kunnassa Pohjanmaalla. Kunta oli itsenäinen vuodesta 1872 vuoteen 1973 asti. Raippaluoto on Suomen merialueiden neljänneksi suurin saari Ahvenanmantereen, Kemiönsaaren ja Hailuodon jälkeen.[3]

Saari on tullut tunnetuksi Suomen pisimmästä sillasta, Raippaluodon sillasta, joka yhdistää saaren mantereeseen. Sillan pituus on 1 045 metriä, ja se valmistui vuonna 1997 korvaten siihenastisen lauttayhteyden.[4] Raippaluodon ja Björköbyn yhdistävä pengertie siltoineen valmistui jo vuonna 1954.[5]

Raippaluodon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Björköby, Koivulahti, Maalahti, Mustasaari ja Sulva.

Raippaluoto oli yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 98,4 prosenttia Raippaluodon asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[6]

Raippaluodossa ja Björkön saarella on yhteensä 2 126 asukasta (2003). Raippaluoto on kuulunut Mustasaaren kuntaan vuodesta 1973. Saarella on Raippaluodon kirkonkylä sekä Södra Vallgrundin, Norra Vallgrundin, Brandövikin ja Söderuddenin kylät; Paniken saareen ja kylään Raippaluodon yhdistää muutaman metrin pituinen silta. Pengertie yhdistää Raippaluodon Björkön saareen.

Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga kustenin kanssa Unescon maailmanperintökohde geologisena kokonaisuutena, jossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla[7]. Raippaluodon kylä ja kalasatama kuuluvat Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[8].

Raippaluodon silta
Satelliittikuva Raippaluodosta

Raippaluodon vanhin asuttu paikka Vallgrund mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1407, jolloin saariston pinta-ala oli vain noin neljännes nykyisestä. Vuonna 1571 Vallgrundissa ja Raippaluodossa oli kummassakin 16 asukasta. Muut Raippaluodon kylät asutettiin vasta 1700-luvulla. Vuonna 1785 Raippaluodon alueella asui tuskin 300 henkeä, mutta satakunta vuotta myöhemmin asukasluku oli kohonnut jo yli 2 000:n. Asukkaiden pääelinkeinoina olivat pitkään kalastus ja hylkeenpyynti, mutta maankohoamisen ansiosta käyttöön saatiin runsaasti uutta viljelyskelpoista maata, jolloin tärkeimmäksi elinkeinoksi tuli maa- ja metsätalous.

Raippaluodossa oli jo 1600-luvulla vaatimaton rukoushuone, mutta Raippaluodon kylät muodostettiin saarnahuonekunnaksi vasta vuonna 1775.[9] Raippaluodosta tuli Mustasaaren kappeliseurakunta vuonna 1840 ja se itsenäistyi vuonna 1872. Seurakunta kuuluu Mustasaaren seurakuntayhtymään ja Porvoon hiippakuntaan. Raippaluodon seurakuntaan kuuluu myös Björköby, joka ei ole koskaan muodostanut itsenäistä seurakuntaa. Raippaluodon puukirkko on peräisin vuodelta 1781. Björköbyn kunta erotettiin Raippaluodosta vuonna 1932.[10][11]

Brändövik, Djupskäret, Haggisgrund, Kalvholmarna, Karlsö, Klobbskat, Långörarna, Malskäret, Norra Vallgrund, Panike, Raippaluodon kirkonkylä[12](Replot kyrkby[13]), Skaliverk, Sommarö sund, Söderudden, Söderändan, Södra Vallgrund, Vistan

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Raippaluodolla oli kaksi taajamaa: kirkonkylä (509 asukasta) ja Södra Vallgrund (487 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 517 asukasta ja Södra Vallgrundissa 560 asukasta.[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raippaluodon väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Raippaluodon väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
2 350
1890
  
2 706
1900
  
2 912
1910
  
2 941
1920
  
2 909
1930
  
2 871
1940
  
2 656
1950
  
1 892
1960
  
1 778
1970
  
1 480
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Björköbyn asukkaat ovat mukana Raippaluodon luvuissa vuoteen 1940,[15] vaikka kunta erotettiin Raippaluodosta jo vuonna 1932.

Raippaluodossa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Raippaluodon seurakunta. Edelleen Raippaluodossa toimii Evankeliumiyhdistyksen paikallisosasto.[16]

  • Harald, Bengt: Nurja ja vaikea kansa. (Mustasaaren kunta 650 vuotta) Vaasa: Mustasaaren kunta, 2002. ISBN 951-96441-2-1
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 34) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 34–35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  4. Suomen pisin silta on komea ilmestys – pylonit kurkottelevat 82,5 metrin korkeuteen Ilta-Sanomat. 16.4.2018. Viitattu 29.7.2022.
  5. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 263. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  6. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 151. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
  7. Maailmanperintökohteet Suomessa Museovirasto. Viitattu 10.12.2017.
  8. Raippaluodon kylä ja kalasatama Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  9. Tarmio ym. (toim.), s. 266.
  10. Tarmio ym. (toim.), s. 266.
  11. Otavan iso tietosanakirja, osa 7. Helsinki: Otava, 1964.
  12. Mustasaaren saaristo
  13. http://customers.creamarketing.com/korsholmsskargard.fi/?tocID=129&sprak=swe
  14. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
  15. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  16. Harald 2002, s. 325

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä saariin tai saaristoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.