Raippaluoto
Raippaluoto Replot |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mustasaari |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Vaasan lääni |
Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
Kuntanumero | 679 |
Hallinnollinen keskus | Raippaluoto |
Perustettu | |
– emäpitäjä | Mustasaari |
Liitetty | 1973 |
– liitoskunnat |
Mustasaari Koivulahti Björköby Sulva Raippaluoto |
– syntynyt kunta | Mustasaari |
Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
– maa | 141,7 km² |
Väkiluku |
1 457 [2] (31.12.1972) |
– väestötiheys | 10,44 as./km² |
Raippaluoto (ruots. Replot) on entinen Suomen kunta ja 142 neliökilometrin saari Merenkurkun rannikolla Mustasaaren kunnassa Pohjanmaalla. Kunta oli itsenäinen vuodesta 1872 vuoteen 1973 asti. Raippaluoto on Suomen merialueiden neljänneksi suurin saari Ahvenanmantereen, Kemiönsaaren ja Hailuodon jälkeen.[3]
Saari on tullut tunnetuksi Suomen pisimmästä sillasta, Raippaluodon sillasta, joka yhdistää saaren mantereeseen. Sillan pituus on 1 045 metriä, ja se valmistui vuonna 1997 korvaten siihenastisen lauttayhteyden.[4] Raippaluodon ja Björköbyn yhdistävä pengertie siltoineen valmistui jo vuonna 1954.[5]
Raippaluodon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Björköby, Koivulahti, Maalahti, Mustasaari ja Sulva.
Raippaluoto oli yksikielisesti ruotsinkielinen kunta. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 98,4 prosenttia Raippaluodon asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[6]
Raippaluodossa ja Björkön saarella on yhteensä 2 126 asukasta (2003). Raippaluoto on kuulunut Mustasaaren kuntaan vuodesta 1973. Saarella on Raippaluodon kirkonkylä sekä Södra Vallgrundin, Norra Vallgrundin, Brandövikin ja Söderuddenin kylät; Paniken saareen ja kylään Raippaluodon yhdistää muutaman metrin pituinen silta. Pengertie yhdistää Raippaluodon Björkön saareen.
Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga kustenin kanssa Unescon maailmanperintökohde geologisena kokonaisuutena, jossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla[7]. Raippaluodon kylä ja kalasatama kuuluvat Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[8].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raippaluodon vanhin asuttu paikka Vallgrund mainittiin asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1407, jolloin saariston pinta-ala oli vain noin neljännes nykyisestä. Vuonna 1571 Vallgrundissa ja Raippaluodossa oli kummassakin 16 asukasta. Muut Raippaluodon kylät asutettiin vasta 1700-luvulla. Vuonna 1785 Raippaluodon alueella asui tuskin 300 henkeä, mutta satakunta vuotta myöhemmin asukasluku oli kohonnut jo yli 2 000:n. Asukkaiden pääelinkeinoina olivat pitkään kalastus ja hylkeenpyynti, mutta maankohoamisen ansiosta käyttöön saatiin runsaasti uutta viljelyskelpoista maata, jolloin tärkeimmäksi elinkeinoksi tuli maa- ja metsätalous.
Raippaluodossa oli jo 1600-luvulla vaatimaton rukoushuone, mutta Raippaluodon kylät muodostettiin saarnahuonekunnaksi vasta vuonna 1775.[9] Raippaluodosta tuli Mustasaaren kappeliseurakunta vuonna 1840 ja se itsenäistyi vuonna 1872. Seurakunta kuuluu Mustasaaren seurakuntayhtymään ja Porvoon hiippakuntaan. Raippaluodon seurakuntaan kuuluu myös Björköby, joka ei ole koskaan muodostanut itsenäistä seurakuntaa. Raippaluodon puukirkko on peräisin vuodelta 1781. Björköbyn kunta erotettiin Raippaluodosta vuonna 1932.[10][11]
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brändövik, Djupskäret, Haggisgrund, Kalvholmarna, Karlsö, Klobbskat, Långörarna, Malskäret, Norra Vallgrund, Panike, Raippaluodon kirkonkylä[12](Replot kyrkby[13]), Skaliverk, Sommarö sund, Söderudden, Söderändan, Södra Vallgrund, Vistan
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Raippaluodolla oli kaksi taajamaa: kirkonkylä (509 asukasta) ja Södra Vallgrund (487 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 517 asukasta ja Södra Vallgrundissa 560 asukasta.[14]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raippaluodon väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Björköbyn asukkaat ovat mukana Raippaluodon luvuissa vuoteen 1940,[15] vaikka kunta erotettiin Raippaluodosta jo vuonna 1932.
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raippaluodossa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Raippaluodon seurakunta. Edelleen Raippaluodossa toimii Evankeliumiyhdistyksen paikallisosasto.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harald, Bengt: Nurja ja vaikea kansa. (Mustasaaren kunta 650 vuotta) Vaasa: Mustasaaren kunta, 2002. ISBN 951-96441-2-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 34) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 34–35) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
- ↑ Suomen pisin silta on komea ilmestys – pylonit kurkottelevat 82,5 metrin korkeuteen Ilta-Sanomat. 16.4.2018. Viitattu 29.7.2022.
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 263. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 151. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
- ↑ Maailmanperintökohteet Suomessa Museovirasto. Viitattu 10.12.2017.
- ↑ Raippaluodon kylä ja kalasatama Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Tarmio ym. (toim.), s. 266.
- ↑ Tarmio ym. (toim.), s. 266.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 7. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Mustasaaren saaristo
- ↑ http://customers.creamarketing.com/korsholmsskargard.fi/?tocID=129&sprak=swe
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Harald 2002, s. 325
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raippaluoto Wikimedia Commonsissa
- Raippaluotolaisten ystävä toimituksen vieraana, Suomen Kuvalehti, 24.04.1926, nro 17, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot