Rautanaamio

L'Homme au Masque de Fer (Mies rautanaamiossa). Tuntemattoman tekijän painokuva (etsaus ja mezzotinto, käsinväritetty) vuodelta 1789. Alkuperäisen työn otsikon (ei näy kuvassa) mukaan kuvassa on Louis de Bourbon, Vermandois’n kreivi, Ludvig XIV:n tunnustamaton poika.

Rautanaamio eli Rautanaamari (ransk. L’homme au masque de fer ’mies rautaisessa naamiossa’, syntymäaika tuntematon, kuoli 19. marraskuuta 1703) oli Ranskan eri vankiloissa Ludvig XIV:n valtakaudella pidetty vanki, jonka henkilöllisyys on sitovasti ratkaisematta. Rautanaamion arvoitusta ovat käsitelleet useat kirjailijat ja tutkijat. Aiheesta on tehty useita elokuvia.

Rautanaamio teljettiin aluksi Pignerolen linnoitukseen. Tuolloin hänestä käytettiin nimeä Eustache Dauger. Bastiljiin hänet siirrettiin vuonna 1698. Naamioidun vangin arvoitus kiehtoi kirjailijoita ja oppineita. Alexandre Dumas vanhempi on tunnetuimpia Rautanaamiota käsitelleitä kirjailijoita. Hän kirjoitti aiheesta romaanissa Bragelonnen varakreivi eli muskettisoturien viimeiset urotyöt. Rautanaamion on epäilty olleen esimerkiksi Ludvig XIV:n tuntematon kaksoisveli, jolloin syy vangitsemiseen olisi ollut yksiselitteisen kruununperimyksen turvaaminen.

Simon Singh tarkastelee Rautanaamion arvoitusta kryptografian näkökulmasta. Vuonna 1890 löydettiin Ludvig XIV:n hallinnon salakirjoitettuja kirjeitä, joiden koodin - "Suuren salakirjoituksen" - Ranskan armeijan salakirjoitusasiantuntija Étienne Bazeries kykeni selvittämään. Eräs kirjeistä oli Ludvig XIV:n sotaministerin François Michel Louvois'n selonteko kenraali Vivien de Boulonden rikoksista Cuneon taistelussa yhdeksänvuotisen sodan aikana ja hänen vangitsemisestaan Pignerolen linnoitukseen. Eräs kirjeen yksityiskohta käsittelee vangin kasvojen peittämistä ulkoilun aikana rautaisella naamiolla.

Rautanaamio kuoli Bastiljissa 1703. Kasvot oli aina peitetty mustalla naamarilla. Muutama samanaikainen kertomus väittää hänen olleen ulkomainen aatelismies, joka olisi ollut Ludvig XlV:n oikea isä. Toiset ovat pitäneet häntä kuninkaan vanhempana tai kaksoisveljenä taikka hänen aviottomana poikanaan. Useat ovat arvelleet, että hän oli Mantovan herttuan ministeri Mattioli, joka 1678 oli luvannut hankkia muutaman linnan ranskalaisten haltuun, mutta rikkonut lupauksensa.

Lähteet

• Singh, Simon: Koodikirja: salakirjoituksen historia muinaisesta Egyptistä kvanttikryptografiaan. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1544-5

Aiheesta muualla

• Armas J. Pulla : Kuka oli rautanaamio?, Helsingin Sanomat, 26.08.1934, nro 228, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot