Tämä on lupaava artikkeli.

Riika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Riika
(Latvia: Rīga
Liivi: Rīgõ)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Riika

Koordinaatit: 56°56′48″N, 24°06′17″E

Valtio Latvia Latvia
Tasavallan tason kaupunki Riika
Piirit Centra, Kurzeme, Ziemeļu, Latgale, Vidzeme ja Zemgale
Perustettu 1201
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Vilnis Ķirsis
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 307 km²
 – Maa 258,67 km²
 – Josta vettä 48,5 km² (16 %)
Korkeus 6 m
Väkiluku (2021)  ([1]) 614 618
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero LV-10(01–84)
Suuntanumero(t) 66 ja 67
Lähteet: [2] = Väkiluku, Google Earth = Koordinaatit ja korkeus

Riika (latv. Rīga, liiviksi Rīgõ) on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki. 627 487 asukkaallaan[3] (2020) se on Baltian maiden suurin kaupunki[4] ja koko Itämeren neljänneksi suurin kaupunki asukasluvultaan Pietarin, Tukholman ja Helsingin jälkeen. Kaupungin pinta-ala on 307,17 neliökilometriä. Yli puolet (1,07 miljoonaa) koko Latvian asukkaista elää Riian agglomeraatiossa (Riian kaupunki ympäröivine alueineen, lähikaupungit mukaan luettuna), mutta näistä arviolta kolmasosa asuu kaupungin rajojen sisällä.[5] Riian suunnittelualueella oli vuoden 2010 alussa kaikkiaan 1 081 137 asukasta.

Riian historiallinen keskusta on sisällytetty Unescon Maailmanperintöluetteloon ja se on huomattava jugendtyylisestä arkkitehtuuristaan, jollaista ei Unescon näkemyksen mukaan ole maailmassa toista.[6] Riika oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2014.[7]

Suomen kielessä kaupungin nimi Riika taipuu kuten siika: Riika : Riiassa : Riikaan.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esi- ja varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologisten todisteiden perustella Riiassa oli kauppakeskus jo 100-luvulla eaa.[9] Kauppakeskus sijaitsi liiviläisten muinaisella asuma-alueella ja viikinkien Väinäjoen kautta kulkevan idäntien suulla.[10][11] selvennä

1100-luvun jälkipuoliskolla alueelle alkoi tulla saksalaisia kauppiaita ja ristiretkeläisiä. Vuonna 1158 Baltian saksalaiset kauppiaat perustivat kaupallisen asutuksen Liivinmaalle nykyisen Riian alueelle.[12] Noin vuonna 1180 alueelle saapui kauppiaiden mukana myös Bremenin roomalaiskatolisen arkkipiispan lähettämä lähetyssaarnaaja Meinhard, joka käynnisti liiviläisten kastamisen ja muutamaa vuotta myöhemmin Ykskylän (latv. Ikšķile) kirkon ja kivisen linnoituksen rakentamisen Riiasta vajaa 30 kilometriä kaakkoon eli Väinäjokea ylävirtaan. Toinen linnoitus rakennettiin asukkaiden turvaksi tätä lähemmäksi, Väinäjoen saareen nykyisen Salaspilsin lähelle. Tässä vaiheessa seutu oli vielä Polatskin ruhtinaan veronkantoaluetta ja Baltian maiden asukkaiden käännytystyö kristinuskoon rauhanomaista. Vuonna 1186 Meinhard vihittiin Ykskylän piispaksi, mutta hän kuoli vuonna 1196. Hänen seuraajansa saapui käännytystyöhön paavin kannustaman ristiretkeläisjoukon mukana vuonna 1198, mutta uusi piispa sai pian surmansa taistelussa liiviläisten kanssa.[11][13][14]

1200–1500-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piispa Albert von Buxhövdeniä pidetään Riian perustajana.

Vuonna 1200 Liivinmaan uusi piispa Albert von Buxhövden saapui Riikaan mukanaan 23 laivaa ja 500 aseistettua ristiretkeläistä.[11][15] Seuraavana vuonna 1201 von Buxhövden perusti Väinäjoen ja sen vähäisen Rige-sivuhaaran väliselle liiviläisalueelle Riian kaupungin hallinnolliseksi, kirkolliseksi ja kaupalliseksi keskukseksi. Kaupunki oli ensimmäinen koko Liivinmaalla. Liivinmaan piispanistuin siirrettiin Ykskylästä Riikaan, jonne ryhdyttiin rakentamaan Neitsyt Marialle omistettua tuomiokirkkoa (peruskivi vuonna 1211).[11][16][17] Vuonna 1202 Buxhövden perusti Riiassa kalparitariston ritarikunnan, jonka tavoitteena oli turvata tilapäisiä ristiretkeläisiä vakaampi ritarijoukko balttien käännytystyön turvaksi.[18] Hän myös salli hopearahan lyömisen kaupankäynnin edistämiseksi.[19]

Kalparitaristo kärsi tappion semgalleille Saulen taistelussa vuonna 1236. Tämän jälkeen ritaristo liitettiin Saksalaiseen ritarikuntaan, joka vakiinnutti saksalaisten valtakauden Vanhan-Liivinmaan alueella.[18] Preussin ja Liivinmaan tavoin Riika tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suojelukseen, vaikka sitä ei liitetty keisarikunnan alueisiin.[20][15]

Riika kärsi 1200-luvuilla peräti viidestä tulipalosta, minkä seurauksena kaupungissa kiellettiin puurakennusten rakentaminen kaupunginmuurien sisäpuolelle. Kaupunki kehittyi silti kauppakeskukseksi, ja se liittyi Hansaliittoon vuonna 1282.[18]

Kun Hansaliiton merkitys väheni, edelleen kasvanut Riika joutui yhä enemmän ulkomaiden poliittisen ja sotilaallisen mielenkiinnon kohteeksi. Uskonpuhdistuksessa maat, mukaan lukien Riika, siirtyivät protestanttisuuteen.[14] Vuonna 1561 Riika sai 20 vuodeksi vapaakaupungin aseman[15].

Puola-Liettuan, Ruotsin ja Venäjän valtakuntaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Riika. Cosmographia Universalis -kirjan kuvitusta vuodelta 1575.

Vuonna 1581 Riika joutui Puolan alaisuuteen[15], kunnes Ruotsin Kustaa II Aadolf valloitti kaupungin ja sen läheisyydessä sijainneen Daugavgrīvan linnoituksen kolmikymmenvuotisessa sodassa vuonna 1621.[15][14][21]

Vuosien 1656–1658 Pohjan sodassa Riika joutui Venäjän miehittämäksi, mutta se palautui sodan jälkeen Ruotsille.[15] Riika oli Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki, jolla oli laajat itsehallinto-oikeudet. Vuonna 1683 ilmestyi ensimmäinen latviankielinen aapinen, ja vuonna 1698 Raamattu julkaistiin latviaksi.[17]

Näkymä Riiasta. Postikortti noin vuodelta 1900.

Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1710 Venäjän Pietari Suuri valloitti Riian, joka jäi Venäjälle sodan lopettaneessa Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721.[22]

Vuonna 1862 valmistui rautatie, joka yhdisti Riian Pietarin-Varsovan päärataan Dünaburgissa. Samana vuonna perustettiin saksankielinen Riian teknillinen oppilaitos. Riian Venäläis-balttilainen vaunutehdas kasvoi Venäjän johtavaksi junavaunujen tuottajaksi.[23]

Riiasta tuli yksi Venäjän tärkeimmistä satamakaupungeista, jollaisena se pysyi ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Puutavaran vientisatamana se kasvoi maailman suurimmaksi. 1900-luvun alkuun mennessä Riika oli tullut myös huomattavaksi teollisuuskaupungiksi, ja se oli Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki Moskovan ja Pietarin jälkeen.[14][23]

Valtiollisista muutoksista huolimatta baltiansaksalaiset pysyivät vuosisatojen ajan Riian suurimpana väestöryhmänä. Vuonna 1867 heitä oli 42,9 prosenttia kaupungin väestöstä.[24] Kaupungin hallintokielenäkin oli saksa vuoteen 1891 saakka, jolloin sen syrjäytti tästä asemasta venäjä. Samoihin aikoihin kuitenkin latvialaiset nousivat kaupungin suurimmaksi väestöryhmäksi ja Riiasta kehittyi Latvian kansallisen heräämisen tärkein keskus.[15]

Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Riiasta oli kehittynyt puolen miljoonan asukkaan monikulttuurinen metropoli ja Börsenbankin ja Kommerzbankin kaltaisten modernien pankkien myötä merkittävä eurooppalainen finanssikeskus.[25]

Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Saksa miehitti Riian.[14] Seuraavan vuoden maaliskuussa Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan Riika olisi joutunut Saksalle, mutta kun Saksa 11. marraskuuta 1918 joutui antautumaan länsiliittoutuneille, se ei voinut pitää aluetta hallinnassaan.[15] Sen sijaan Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta, ja Riika tuli sen pääkaupungiksi.[14][15] Latvian itsenäistyttyä Riika menetti asemansa Venäjän kaupan keskuksena ja Britannia ja Saksa tulivat Latvian tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi.[26]

Maailmansota oli romahduttanut kaupungin talouden ja väestömäärän. Sotavuosien aikana Riika oli kokenut seitsemän eri vallanpitäjää ja vallanvaihdokset olivat asukkaille merkinneet ryöstelyä, terroria ja kuolonuhreja.[25]

Latvialaista Waffen-SS-legioonaa Latvian itsenäisyyspäivänä vuonna 1943.

Toinen maailmansota ja Neuvostoliiton aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana Latvian ja sen mukana Riian miehitti ensin Neuvostoliitto kesällä 1940[15] ja seuraavana vuonna Operaatio Barbarossan jälkeen Saksa.[14][27] Baltiansaksalaiset pitivät Saksaa vapauttajana, mutta Riian juutalaisväestö joutui suuresti kärsimään. Marraskuun 30. päivänä ja joulukuun 8. päivänä vuonna 1941 25 000 Riian geton juutalaista marssitettiin mäntykankaalle Rumbulaan ja teloitettiin. Suuri osa Riian juutalaisista joutui kaupungin läheisyyteen perustetulle Kaiserwaldin keskitysleirille.[28][29] Sodan aikana Latvia menetti melkein kolmasosan väestöstään.[15]

Riian kaupunki Neuvosto-Latvian aikaan vuonna 1967 julkaistussa postimerkissä.

Vuonna 1945 Riika joutui jälleen Neuvostoliiton miehittämäksi. Siitä tuli Latvian sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki.[15] Teollistumisen (erityisesti VEF-elektroniikkatehtaan laajentamisen[30]) ja Neuvostoliiton asutuspolitiikan tuloksena kaupunkiin muutti suuri määrä venäläisiä, mikä muutti kaupungin väestörakenteen.[31][30]

Nopean väestönkasvun vuoksi Riikaan alettiin suunnitella 1970-luvulla metroverkkoa, mikä kuitenkin jäi ympäristönsuojelijoiden ja voimistuvan itsenäisyysliikkeen vuoksi rakentamatta. 1980-luvulla Väinäjoen yli rakennettiin kolme uutta siltaa. Kaupungin väkiluku saavutti 900 000 asukkaan rajan vuonna 1989, minkä jälkeen se kääntyi laskuun.[30]

Jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunkina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton hajottua Riiasta tuli 17. syyskuuta 1991 jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunki.[14] Vuonna 2004 Latvia liittyi Natoon ja Euroopan unioniin. Vuonna 2004 halpalentoyhtiöiden tulo johti matkailijoiden määrän kasvuun.[32]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvinen Riika.

Riika sijaitsee Itämereen kuuluvan Riianlahden etelärannikolla Rigavan rannikkotasangolla. Kaupungin historiallinen keskusta kohoaa Väinäjoen rannalla noin kymmenen kilometrin päässä merestä. Maasto on alavaa ja hiekkapitoista tasankoa, jonka korkeus on 1–10 metriä merenpinnasta.[33] Osa kaupungin alavimmasta alueesta on tulvaherkkää.

Riian ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea, koska kaupunki sijaitsee lähellä merta. Kesät ovat viileät ja pilviset, ja heinäkuun korkeimpien vuorokausilämpötilojen keskiarvo on 21,7 °C. Talvet ovat melko lämpimät, ja suojasäitä on usein. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on −5 °C. Maa peittyy lumeen tavallisesti joulukuun puolessavälissä, ja lumi sulaa maaliskuun puoleenväliin mennessä. Vuoden kaikista päivistä 40 prosenttia on pilvisiä.[33]

Riika satelliittikuvassa.
Riian ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,3 −1,7 2,7 9,8 16,2 20,1 21,7 21,0 16,3 10,4 3,9 0,3 ka. 9,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,8 −7,6 −4,7 1,0 5,9 10,0 12,3 11,8 8,0 4,0 −0,5 −4,4 ka. 2,3
Sademäärä (mm) 34 27 28 41 44 63 85 73 75 60 57 46 Σ 633
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,3
−7,8
−1,7
−7,6
2,7
−4,7
9,8
1,0
16,2
5,9
20,1
10,0
21,7
12,3
21,0
11,8
16,3
8,0
10,4
4,0
3,9
−0,5
0,3
−4,4
S
a
d
a
n
t
a 		34
27
28
41
44
63
85
73
75
60
57
46


Lähde: Weather Information for Riga World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 30.6.2009.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikki tärkeät Latvian rahoituslaitokset sijaitsevat Riiassa, mukaan lukien Latvian keskuspankki. Ulkomainen kauppa Riian kautta on ollut kasvussa viime vuosina, ja kauppa on saanut uutta pontta 1. toukokuuta 2004 lähtien, jolloin Latvia liittyi Euroopan unioniin. Yli 50 prosenttia Latvian yhtiöistä on rekisteröity Riian alueella.[34] Tämä näkyy myös Latvian kansantaloudessa. Maan bruttokansantuotteesta Riika toi vuonna 2009 kaikkiaan 55 prosenttia.[35]

Liikevaihdoltaan Riian kymmenen suurinta yritystä olivat joulukuussa 2009 (liikevaihto milj. LVL)[36][37]:

  • Latvenergo, sähkövoiman tuotanto ja jakelu (609,75)
  • Rimi Latvia, kauppa (404,39)
  • Latvijas gāze, maakaasun jakelu lämmitykseen (329,71)
  • Latvija Statoil, polttoaineen vähittäismyynti (260,47)
  • Elko grupa , tietokoneiden, tietokonetarvikkeiden ja ohjelmistojen tukkukauppa (229,45)
  • LDZ Cargo, rautatierahti (216,26)
  • Sadales tīkls, sähkövoiman jakelu (210,54)
  • Mažeiķu nafta, öljytuotteiden tukkukauppa (193,97)
  • Latvijas dzelzceļš, matkustajaliikenne (146,46)
  • Latvijas mobilais telefons, mobiili tietoliikenne (146,23)

Riiassa valmistetaan noin puolet koko Latvian teollisuustuotannosta, keskittyen rahoitusalan yleishyödyllisiin palveluihin, ruokiin ja juomiin, lääkkeisiin, puunjalostus-, tulostus- ja julkaisutoimintaan, tekstiileihin ja huonekaluihin sekä tietoliikennelaitteiden valmistukseen. lähde?

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johdinauto Riiassa.
Riian kansainvälinen lentoasema on airBalticin kotikenttä ja Baltian maiden suurin lentoasema.

Useimmat Latvian kansallisista valtateistä alkavat Riiasta. Kansainvälisistä maantiereiteistä merkittävimpiä ovat eurooppatiet E22 (eli valtatie A6 ja A10), E67 (Via Baltica, valtatie A1 ja A7) ja E77 (A2 ja A8), jotka kulkevat myös Riian kautta tai ohi. Muita merkittäviä valtateitä ovat A3 ja A9.[38][39][40]

Riian rautatieasemalta liikennöidään sekä lähi- että kaukoliikenteen junilla. Kansainvälistä henkilöliikennettä on erityisesti Venäjälle (Pietari ja Moskova) mutta myös Viron rajalle (Valka) ja Daugavpilsin kautta Liettuaan (esimerkiksi Vilna) ja ainakin kesäkaudella Valko-Venäjälle (Polatsk ja Minsk).[41][42][43][44] Kansainvälisen liikenteen odotetaan lisääntyvän, kun Euroopan yhteisön Rail Baltica -ratahanke saa yhdistettyä Baltian maiden rataverkon nopeammalla yhteydellä Varsovaan 2020-luvun aikana.

Riian kansainvälinen linja-autoasema on merkittävä kaukoliikenteen keskus, jolla liikennöi runsas 30 linja-autoliikenteen yritystä. Vuonna 2009 linja-autoasemalta lähti päivittäin keskimäärin 458 vuoroa, joista 50 oli kansainvälisiä kaukoliikenteen reittejä. Vuositasolla linja-autoaseman kautta kulki 2,281 miljoonaa matkustajaa.[37]

Riian satama on tärkeä meriliikenteen keskus niin rahti- kuin matkustajalaivoille. Riiassa käy vuosittain noin 60 000 laivamatkustajaa, eniten Ruotsista ja Saksasta.[45] Latvian lipun alla purjehtivat Tallinkin matkustaja-autolautat M/S Isabelle ja M/S Romantika liikennöivät väliä Tukholma–Riika.[46] Sataman rahtiliikenteen odotetaan kasvavan, koska kauppa on vilkastunut Latvian ja muiden entisen Neuvostoliiton valtioiden sekä Kiinan kansantasavallan välillä.[47]

Useat matkailijat saapuvat lentäen Riian kansainväliselle lentoasemalle (RIX), joka on airBalticin kotikenttä ja Baltian suurin lentoasema.[48] Lentoasema sijaitsee kymmenen kilometriä Riian keskustasta lounaaseen. Tätä vuonna 1973 toimintansa aloittanutta lentoasemaa nykyaikaistettiin vuonna 2001 kaupungin täyttäessä 800 vuotta.[49] Maaliskuussa 2007 avattiin uusi eteläinen terminaali.[50] Kiitotien pidentämistyöt valmistuivat lokakuussa 2008, jonka jälkeen lentokentälle on voinut laskeutua suuremmillakin konetyypeillä, joita ovat Airbus A340, Boeing 747, 757, 767 ja 777.[51] Vuotuiset matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 1993 (310 000 matkustajaa) yli neljään miljoonaan vuonna 2009, Baltian suurimmaksi.[52][53] Vuonna 2010 lentoasema sai palkinnon parhaasta yli viisi miljoonaa matkustajaa käsittelevästä lentoasemasta.[54] Vuonna 2014 valmistui EU:n rahoittama kunnostushanke, jonka myötä lentoasema kykenee käsittelemään 5-6 miljoonaa matkustajaa vuodessa.[55] Pitemmän aikavälin kehityssuunnitelman mukaan Riika tähtää 14 miljoonan matkustajan lentoasemaksi vuoteen 2032 mennessä.[56][57]

Kaupungin sisästä liikennettä palvelee kattava linja-auto-, johdinauto-, raitiovaunu- ja reittitaksiverkosto, jota ylläpitää Rīgas satiksme, Lähijunia kulkee Jūrmalaan, Saulkrastiin, Aizkraukleen, Salaspilsiin, Tukumsiin ja Jelgavaan.[58][59][60][61] Riikaan on pitkään suunniteltu metroa, mutta sitä ei ole koskaan rakennettu.[62]

Nähtävyydet ja rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panoramanäkymä Riikaan. Etualalta rautatiesillan oikealta puolelta on löydettävissä muun muassa Riian keskustori, Stockmannin Riian tavaratalo ja Riian rautatieasema.
Pyhän Pietarin kirkko ja Mustapäiden talo.
Vapauden muistomerkki, joka tunnetaan myös nimellä Milda

Riian historiallinen keskusta on vuodesta 1997 lähtien ollut yksi Unescon maailmanperintökohteista.[63] Kaupunki on erittäin merkittävä sen laajan jugend-arkkitehtuurin takia, jota Unesco pitää vertaansa vailla olevana koko maailmassa.[64]

Riian tärkeimpiä nähtävyyksiä on historialliseen keskustaan kuuluva Riian vanhakaupunki eli Vecrīga, jossa on paljon historiallisia kortteleita ja jonne on vuosisatojen kuluessa noussut useita korkeita kirkkoja. Riian tuomiokirkko, jonka arkkitehtuuri yhdistelee muun muassa varhaisgotiikkaa ja barokkia, rakennettiin vuoden 1211 (peruskivi) jälkeisen vuosikymmenen aikana. Se on Baltian maiden suurin kirkko. Pyhän Pietarin kirkko on 123-metrinen rakennus, jonka ylätasanteelle voi nousta hissillä. Pyhän Jaakobin katedraali edustaa arkkitehtoniselta tyylisuunnaltaan varhaisgotiikkaa.[16] Esplanāden puistossa sijaitseva ortodoksinen Kristuksen syntymän katedraali on yksi Baltian maiden suurimmista ortodoksisista kirkoista.[65][66]

Vanhankaupungin läheisyydessä sijaitsee lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia. Riiassa on monia tunnettuja aukioita, joista Rats Laukumsilla sijaitsee Riian nähtävyyksiin kuuluva Mustapäiden talo.[67] Riian keskustassa sijaitseva viiden hehtaarin laajuinen Vērmanes-puutarha on Riian vanhin julkinen puisto.[68]

Vanhassakaupungissa sijaitsee myös 42 metriä korkea, vuonna 1935 pystytetty Vapauden muistomerkki, joka kunnioittaa Latvian vapaussodan (1918–1920) aikana kaatuneita.[69] Riian linnassa toimii Latvian historian museo ja presidentin kanslia.[70]

Väinäjoen yli johtava rautatiesilta (latv. Dzelzceļa tilts). Taustalla 368,5 metriä korkea Riian radio- ja televisiotorni.

Vuonna 1930 valmistuneella Riian keskustorilla käy joka päivä kymmeniä tuhansia asiakkaita.[71] 368,5 metriä korkea Riian radio- ja televisiotorni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus.[72]

Väinäjoen yli johtaa useita siltoja. Vanhin näistä on keskustan rautatiesilta (latv. Dzelzceļa tilts). Kivisilta (latv. Akmens tilts) yhdistää Riian vanhankaupungin ja Pārdaugavan lähiön. Saarisilta (latv. Salu tilts) yhdistää Maskavas Forštaten ja Zaķusalan.[73] Kaapelisilta (latv. Vanšu tilts) yhdistää vanhankaupungin Ķīpsalaan.[74] Vuonna 2008 valmistui ensimmäinen osa uudesta Eteläsillasta (latv. Dienvidu tilts).[75]

Latvian tasavallan presidentin kanslia toimii Riian linnassa, Kaapelisillan kupeessa osoitteessa Pils laukums 3.[76] Kesäkuussa 2013 presidentinlinnassa suoritettiin remonttia. Sen aikana 20. kesäkuuta 2013 syttyi tulipalo, joka tuhosi historiallista irtaimistoa sekä katto- ja lattiarakenteita.[77]

Riian julkisivu kehittyy kaupungin uudistuessa. Latvian kansalliskirjaston rakentaminen alkoi syksyllä 2007 Väinäjoen rannalle.[78] Valon linnaksi nimetty kansalliskirjaston uudisrakennus otettiin käyttöön vuonna 2014.[79] Ķīpsalaan rakennetaan kolmea muuta korkeaa rakennusta – 25-kerroksista Da Vinci -kompleksia ja kahta 30-kerroksista Z-Towers-tornitaloa.[80][81]

Riian Antonijas iela -katu on Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 nimetty kaupunginvaltuuston päätöksellä Ukrainas neatkarības ielaksi (’Ukrainan itsenäisyyden katu’). Kadulla sijaitsee lähetystörakennuksia, muun muassa Venäjän ja Ukrainan lähetystöt. Myös Suomen suurlähetystön rakennus sijaitsee siellä.[82]

Talvinen panoraama Riikaan Pyhän Pietarin kirkon tornista.
Riian kaupungintalo.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian korkein päättävä elin on kaupunginvaltuusto (Rīgas dome). Siihen kuuluu 60 valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Valtuutetut valitsevat keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan, joka on samalla Riian kaupunginjohtaja, sekä kolme varakaupunginjohtajaa. Nykyinen kaupunginjohtaja (vuodesta 2020) on Mārtiņš Staķis[83]. Kaupunginhallitukseen (Rīgas domes prezidijs) kuuluu kaupunginjohtaja sekä edustajia valtuuston poliittisista ryhmittymistä näiden valtuustopaikkamäärän mukaan.[84]

Riian aluejako.

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riika on jaettu seitsemään hallinnolliseen piiriin. Kolme näistä perustettiin 1. syyskuuta 1941, ja kolme muuta perustettiin lokakuussa 1969.[85] Riiassa ei ole virallisia alemman tason hallinnollisia yksiköitä, mutta Riian kaupunginvaltuusto valmistelee suunnitelmaa, jossa Riika tulee koostumaan 58 kaupunginosasta.[86][87] Nykyiset piirien nimet on vahvistettu 28. joulukuuta 1990.[88]

Riian aluejako[89][2]
Piiri Väkiluku Pinta-ala (km²) Väri kartalla Kaupunginosat
Kurzemes rajons 134 817 79 Vihreä 1–9
Zemgales priekšpilsēta 106 068 41 Siniharmaa 10–17
Ziemeļu rajons 81 972 77 Ruskea 18–25, 27, 28, 31
Vidzemes priekšpilsēta 173 124 57 Tummansininen 26, 29, 30, 35–37, 39, 40
Centra rajons 26 466 3 Punainen 32–34
Latgales priekšpilsēta 197 166 50 Oliivi 38, 41–47

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuun 2011 väestönlaskennan mukaan Riiassa oli 658 640 asukasta.[90] Kaupungissa asuu siis noin kolmannes koko Latvian väestöstä.[91] Riian väestöstä latvialaisia on 42,33 prosenttia, venäläisiä 41,03 prosenttia, valkovenäläisiä 4,19 prosenttia, ukrainalaisia 3,86 prosenttia, puolalaisia 1,99 prosenttia, juutalaisia 1,07 prosenttia ja loput 5,53 prosenttia muita kansallisuuksia.lähde?

Riian ja samalla koko Latvian väkiluku on ollut laskusuunnassa siitä lähtien, kun maa vuonna 1991 itsenäistyi Neuvostoliitosta.[92][93]

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian väkiluku oli suurimmillaan yli 900 000 vuosina 1989–1990, vähän ennen Latvian itsenäistymistä.[94][95]

Vuosi Väkiluku
1767 19 500
1800 29 500
1811 32 000[96]
1840 60 000 (71 228[97])3
1863 77 500[96]
1867 102 600
1881 169 300
1897 282 200[98]
1913 517 500
1914 558 000[96]
1920 185 1001
1930 377 900
Vuosi Väkiluku
1940 353 800
1941 335 200
1945 228 2002
1950 482 300
1955 566 900
1959 580 423[99]
1965 665 200
1970 731 831[100]
1975 795 600
1979 835 475[101]
1987 900 300
1989 915 106[94]
Vuosi Väkiluku
1990 909 135
1991 900 455
1992 889 741
1993 863 657
1994 843 552
1995 824 988
1996 810 172
1997 797 947
1998 786 612
1999 776 008
Vuosi Väkiluku
2000 764 329[102]
2001 756 627
2002 747 157
2003 739 232
2004 735 241
2005 731 762
2006 727 578
2007 722 485
2008 719 614
2009 715 9784
Vuosi Väkiluku
2010 709 1454
2011 658 640[90]

Huomautukset:

1 = Valtava väkiluvun aleneminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
2 = Väkiluvun aleneminen toisen maailmansodan ja maastakarkotuksen jälkeen.
3 = Venäjän imperiumin kaupunkitilaston mukaan Riika oli vuonna 1840 yksi valtakunnan suurimmista kaupungeista. Asukasluvultaan sitä suurempia olivat vain Venäjän Pietari ja Moskova sekä lisäksi (luettelon ulkopuolelle jätetyistä) imperiumin Puolan kuningaskunnan kaupungeista ainakin Varsova.
4 = Vuotta 2011 edeltävien vuosien osin laskennallisiin väkilukuarvioihin on syytä suhtautua varauksella. Maaliskuun 2011 väestönlaskennan väkiluvun pudotus edellisvuosiin verrattuna antaa viitteitä siitä, että kaupungin asukasluku saattaa olla pudonnut edellisten lamavuosien aikana tai jo aiemmin tilastoin mallinnettua väestönmuutosta nopeammin.

Koulutus ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1919 perustetun Latvian yliopiston päärakennus.

Koko Latvian koulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1211 perustetusta Riian tuomiokirkon koulusta. 1200–1500-luvuilla opetusta annettiin lähinnä saksan kielellä. 1500-luvun puolenvälin jälkeen myös latviankielistä opetusta kehitettiin. Itsenäistymisen jälkeen, vuoden 1919 lopulla, 8–14-vuotiaille lapsille tuli oppivelvollisuus. Samana vuonna Riikaan perustettiin Latvian yliopisto, maan ensimmäinen yliopisto.[103]

Nykyäänkin Riika on Latvian sivistyksen keskus. Vuoden 2008 alussa 79 prosenttia koko Latvian korkeamman asteen opiskelijoista opiskeli Riian oppilaitoksissa. Vuonna 2010 kaupungissa oli 13 valtion ja 14 yksityistä korkeakoulua (mukaan luettuna kaksi ulkomaisen korkeakoulun sivupistettä); koko Latviassa oli tuolloin 34 korkeakoulua. Lisäksi kaupungissa toimi 10 valtiollista ja 14 yksityistä ammattikorkeakoulua.[104] Riian korkeakouluista tunnetuimpia ovat:

Suurin osa Riian korkeakouluista on maksullisia, mutta valtiolta voi saada opiskeluun opintolainaa.[105]

Vuonna 2014 Riika toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina.[106]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riian suosituimmat urheilulajit ovat jääkiekko ja koripallo. Jääkiekossa kaupunkia edustaa KHL:ssä pelaava Dinamo Riika. Dynamon kotihallina toimii vuonna 2006 avattu Riika-areena, joka toimi yhtenä vuoden 2006 jääkiekon MM-kilpailuiden pelipaikoista.[107] Koripallossa pääsarjatasolla kaupunkia edustaa Barons LMT.[108] Kaupungissa toiminut ASK Rīga voitti kolme Euroliigan mestaruutta, mutta seura lopetti toimintansa vuonna 2009.[109] Riika-areena toimii Baronsien kotiareenana.[110] Naisten koripallossa TTT Riga on voittanut 18 Euroliiga-mestaruutta.[111]

Skonto FC on kaupungin menestynein jalkapallojoukkue, ja se pelaa Latvian pääsarjassa. Muita jalkapallojoukkueita ovat RFS/Olimps, FK Daugava Rīga ja FK Jaunība Rīga.

Riiassa järjestetään vuosittain Riian maraton, johon osallistui vuonna 2012 yli 18 000 juoksijaa 59 eri maasta.[112] Vuonna 2018 osallistujia oli lähes 26 000, ja he edustivat 69 maata.[113]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riialla on ystävyyskaupunkeja sekä Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa että Australiassa.[114]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Baister, Stephen & Patrick, Chris: Latvia. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 1-84162-201-X Google Books (viitattu 4.11.2011). (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Riga in Figures Municipal portal of Riga. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Latvijas iedzivotaju skaits pašvaldibas (pdf) PMLP. Viitattu 29.6.2009. (letton)
  3. ↑ Iedzīvotāju skaits un tā izmaiņas statistiskajos reģionos, republikas pilsētās, novadu pilsētās, 21 attīstības centrā un novados data1.csb.gov.lv. Viitattu 19.11.2021. (latviaksi)
  4. ↑ Riika Pieni matkaopas. Viitattu 3.12.2016.
  5. ↑ Rīgas aglomerācija – vai tikai iedzīvotāju mobilitāte? geo.lu.lv. Viitattu 19.11.2021. (latviaksi)
  6. ↑ World Heritage List — Riga (Latvia); No. 852 whc.unesco.org. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Rīga 2014. gadā būs Eiropas kultūras galvaspilsēta Latvijā, IP/09/1324, EUROPA — Press releases ec.europa.eu. Viitattu 19.11.2021.
  8. ↑ Riian vai Riikan? Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 23.3.2008.
  9. ↑ Baister & Patrick 2007, s. 65.
  10. ↑ Informācija par Rīgu Ceroi.net. Viitattu 17.11.2010. (latviaksi)
  11. ↑ a b c d Zetterberg, Seppo: Henrik ja Hänen Liivinmaan kronikkansa. (Johdantoluku eli sivut 8-42 suomennettuun teokseseen Henrik, Lättiläinen: Henrikin Liivinmaan kronikka) Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 2003. ISBN 951-746-521-1
  12. ↑ Chronicle of Major Events; The Earliest Age: Livonia Riga.lv. Viitattu 28.9.2010. (latviaksi)
  13. ↑ Livonian Brothers of the Sword Imperialteutonicorder.com. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e f g h Riga, Latvia. Information about the Latvian capital Riga-hotels.net. Viitattu 14.11.2010. (englanniksi)
  15. ↑ a b c d e f g h i j k l Riga History – A Retrospective Riga-life.com. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  16. ↑ a b Riika – Baltian metropoli MTV3.fi. Viitattu 10.11.2010.
  17. ↑ a b Riika opas 2011/2012. Vantaa: Tallinna-kustannus Oy, Vantaa, 2011. ISBN 978-952-529351-7
  18. ↑ a b c Baister & Patrick 2007, s. 66.
  19. ↑ Archbishopric of Riga – Albert, 1199–1229: Pfennig (Bracteate) gyford.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  20. ↑ Rambaud on the Livonian and Teutonic Knights Shsu.edu. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  21. ↑ Historia Suomen suurlähetystö, Riika. Viitattu 15.11.2010.
  22. ↑ Vaalgamaa, s. 68–71. selvennä
  23. ↑ a b Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 127-128. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
  24. ↑ History of the Museum History-museum.lv. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  25. ↑ a b Roselius, Aapo & Silvennoinen, Oula: Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921, s. 232-233. Tammi, 2019. ISBN 978-951-31-7549-8
  26. ↑ Former Soviet Union Jewishhealthcareinternational.org. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
  27. ↑ Tuhansien tarinoiden Riika MTV3.fi. Viitattu 17.11.2010.
  28. ↑ The Kaiserwald Concentration Camp in Riga Jewsoflatvia.com. Viitattu 18.11.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 189. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
  30. ↑ a b c Mawhood, Will: The Unbuilt Soviet Metro System that Haunts Latvia's Capital: Beginnings Deep Baltic. 30.5.2019. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
  31. ↑ Latvija Pārskats par tautas attīstību 1995 Un.lv. Viitattu 18.11.2010. (latviaksi)
  32. ↑ Latvia prepares for a tourist invasion BBC News. 29.6.2005. Viitattu 3.12.2016. (englanniksi)
  33. ↑ a b About Riga Riga.lv. Viitattu 8.11.2010. (englanniksi)
  34. ↑ Jaunu uzņēmumu arvien mazāk, maksātnespējīgo vairāk Financenet.lv. Viitattu 22.11.2010. (latviaksi)
  35. ↑ Riga economy profile Oficiālais ceļvedis uzņēmējdarbībai Rīgā. Viitattu 6.11.2011. (englanniksi)
  36. ↑ Riga Foreign Direct Investment Oficiālais ceļvedis uzņēmējdarbībai Rīgā. Viitattu 6.11.2011. (englanniksi)
  37. ↑ a b Riga – Economic Profile (PDF) Riga City Council, 2010. Viitattu 6.11.2011. (englanniksi)
  38. ↑ Baltia. Autoilijan tiekartta 1:800 000. Helsinki: Affecto Finland Oy/ Karttakeskus, 2008. ISBN 978-951-593-226-6. (suomeksi)
  39. ↑ Via Baltica autoliitto.fi. Viitattu 17.11.2010.
  40. ↑ EU Co-financed Investment Projects lvceli.lv. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  41. ↑ Pasažieru pārvadājumu maršrutu shema (Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen reittikartta, Huom. Kartta ei esitä koko Liettuan rataverkkoa eikä kansainvälisiä reittejä!) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (latviaksi)
  42. ↑ Interactive Local Train Traffic Timetable (Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen aikatauluhaku, Riian keskusasema= Riga-Pasazieru. Huom. Haussa ei näy kansainvälisiä reittejä!) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi), (latviaksi) tai (venäjäksi)
  43. ↑ International Timetable and Ticket purchase via the Internet (Kansainvälisen liikenteen aikatauluhaku ja lippujen osto. Haku ei näytä kaikkia muiden junayhtiöiden Latviaan liikennöiviä junia) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi), (latviaksi) tai (venäjäksi)
  44. ↑ Search result for station : Riga Pas (Riian rautatieaseman kaukojunien aikatauluhaku) poezda.net. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  45. ↑ Cruise Statistics Freeportofriga.lv. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  46. ↑ Tallink History Tallink. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  47. ↑ Report on the Free Port of Riga Riga.usembassy.gov. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  48. ↑ About Company: 1974–1995 Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  49. ↑ About Company: 2000–2003 Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  50. ↑ About Company: 2004–2007 Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  51. ↑ About Company: 2008–2009 Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  52. ↑ Statistics Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  53. ↑ Facts & Figures Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  54. ↑ RIX receives the best airport award 2010 Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  55. ↑ Renovated state-of-the-art airport in Riga welcomes 5 million passengers per year European Commission. Viitattu 21.5.2018.
  56. ↑ airBaltic to build a new terminal (PDF) Riga-airport.com. Viitattu 13.11.2010. (englanniksi)
  57. ↑ Presentation of the Cohesion Fund Co-financed Project ”Riga International Airport Infrastructure Development” (PDF) Riga-airport.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  58. ↑ Public Transport Virtualriga.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  59. ↑ SIA Rīgas satiksme : For tourists – How to pay fare in in Riga public transport? Riga Transport Authority. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  60. ↑ Nakts transporta kustības saraksti (Riian kymmenestä yöbussilinjsta) Riga Transport Authority. Viitattu 5.11.2011. (latviaksi)
  61. ↑ Riga – Getting around – Public transport Inyourpocket.com. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  62. ↑ The Unbuilt Soviet Metro System that Haunts Latvia's Capital: Beginnings Deep Baltic. 30.5.2019. Viitattu 30.8.2021. (englanti)
  63. ↑ Katukahviloiden Riika – Baltian Pariisi MTV3.fi. Viitattu 17.11.2010.
  64. ↑ World Heritage List – Riga (Latvia); No. 852 (PDF) Unesco. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  65. ↑ Kristuksen syntymän katedraali expedia.fi.
  66. ↑ momondo www.momondo.fi. Viitattu 30.7.2019.
  67. ↑ Riika – idän Pariisi MTV3.fi. Viitattu 10.11.2010.
  68. ↑ Vērmanes dārzs Citariga.lv. Viitattu 10.11.2010. (latviaksi)
  69. ↑ Freedom Monument Riga-life.com. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
  70. ↑ The National History Museum of Latvia: About us National History Museum of Latvia. Viitattu 3.10.2011. (englanniksi)
  71. ↑ Riga Central Market Liveriga.com. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  72. ↑ Riga TV Tower Riga Out There. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  73. ↑ Dienvidu tilts Lu.lv. Viitattu 17.11.2010. (latviaksi)
  74. ↑ Riga: Kipsala TripAdvisor. Viitattu 3.12.2016. (englanniksi)
  75. ↑ Dienvidu tilta projekta realizācijas gaita hronoloģiskā secībā Tvnet.lv. Viitattu 12.11.2010. (latviaksi)
  76. ↑ Riga Castle (Rīgas pils) Photoriga.com. Viitattu 3.12.2016. (englanniksi)
  77. ↑ Latvian presidentinlinnan tulipalo on saatu hallintaan Helsingin Sanomat. 21.6.2013. Viitattu 21.6.2013.
  78. ↑ Gaisman Pils Gaismaspils.lv. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  79. ↑ Facts from NLL history Latvian kansalliskirjasto. Viitattu 29.11.2016. (englanniksi)
  80. ↑ Da Vinci, Riga, Latvia Emporis.com. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  81. ↑ On top of your business! Z-towers.lv. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  82. ↑ Laura Halminen: Latvian venäläis­vähemmistö näkee Ukrainan sodassa ”kolmannen osapuolen” Helsingin Sanomat 15.3.2021. Viitattu 15.3.2021
  83. ↑ Par Rīgas mēru ievēlēts Mārtiņš Staķis LA.LV. Viitattu 25.5.2021. (letton)
  84. ↑ Riga City Council Presidium Riga.lv. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
  85. ↑ Capital City Management in Estonia, Latvia and Lithuania After Restoring Their Independence (PDF) Halduskultuur.eu. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)
  86. ↑ Apkaimju projekts Rdpad.lv. Viitattu 12.11.2010. (latviaksi)
  87. ↑ RDPAD aicina veidot apkaimes A4d.lv. Viitattu 15.11.2010. (latviaksi)
  88. ↑ Information about the City of Riga Ceroi.net. Viitattu 12.11.2010. (englanniksi)
  89. ↑ Rīgas pašvaldības portāls Riga.lv. Viitattu 11.11.2010. (latviaksi)
  90. ↑ a b Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot.) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
  91. ↑ Latvia Euroopan unioni. Viitattu 15.11.2010.
  92. ↑ Population decline continues in Latvia, while marriages see significant drop Latviansonline.com. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  93. ↑ Latvia Looks West, But Legacy of Soviets Remains Migrationinformation.org. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  94. ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  95. ↑ Asukasluvut Latvian tilastokeskus. Viitattu 18.11.2010.
  96. ↑ a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913.) istmat.info. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  97. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Riika löytyy kohdasta Liflandskaja gubernija, julkaisun sivulta 19/41) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 23.4.2013. (venäjäksi)
  98. ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Riika löytyy kohdasta Liflandskaja gubernija.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 23.4.2013. (venäjäksi)
  99. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  100. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  101. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 21.4.2013. (venäjäksi)
  102. ↑ 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64.) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
  103. ↑ Education in Latvia - A brief history of education The Latvian Institute, Rīga, LV 1050, Latvia.. Viitattu 5.11.2011.
  104. ↑ Higher Education Quality Evaluation Centre (HEQEC) - Higher Education Institutions (in Latvia) HEQEC, LV-1050, Riga, Latvia. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi)
  105. ↑ Yhteiskunta, kulttuuri ja media SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Riika. Viitattu 15.11.2010.
  106. ↑ Riga - 2014 European Capital of Culture bestriga.com. Viitattu 10.11.2010. (englanniksi)
  107. ↑ Arena Riga Dinamo Riga. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  108. ↑ BK BARONS RIGA basketball team Eurobasket. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  109. ↑ Iniciatīvas grupa “ASK Rīga” darbības atjaunošanai paziņojums 15.9.2009. ASK Riga. Viitattu 22.11.2010. (latviaksi)
  110. ↑ Stadiums in Latvia World Stadiums. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  111. ↑ Euroleague women history FIBA Europe. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
  112. ↑ Year 2012 Nordearigasmaratons.lv. Viitattu 18.12.2012.
  113. ↑ Riga Maraton 19-20.5.2018 Lattelecom Riga Marathon. Viitattu 21.5.2018.
  114. ↑ Riga’s Twin Cities riga.lv. Viitattu 11.11.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Riika&oldid=22707798”