Sveitsiläiskaarti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Vatikaanin nykyisestä sveitsiläiskaartista. Ranskan sveitsiläiskaartista (1616–1792) on oma artikkelinsa. Lisäksi muista sveitsiläisistä palkkasotureista (1400-luku–1859) on oma artikkelinsa.
Sveitsiläiskaartin lippu.
Kaartin arkinen palveluspuku.
Sveitsiläiskaartin sotilas juhlapuvussaan.

Sveitsiläiskaarti (ital. Guardia Svizzera Pontificia (GSP), lat. Pontificia Cohors Helvetica tai Cohors Pedestris Helvetiorum a Sacra Custodia Pontificis, saks. Päpstliche Schweizergarde) on sveitsiläisistä koostuva sotilasyksikkö, jonka tehtävänä on paavin ja Vatikaanivaltion turvallisuuden takaaminen.[1]

Sen perusti paavi Julius II vuonna 1506 pyytämällä hyvinä palkkasotilaina tunnettuja sveitsiläisiä turvaamaan Vatikaania aseilla. Vatikaanin Sveitsiläiskaarti on yksi maailman vanhimpia edelleen toimivia sotilasosastoja. Sen vuosipäivä on 6. toukokuuta.[2]

Sveitsiläiskaarti Vatikaanissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsiläiskaarti on Vatikaanin ainoa sotilaallinen yksikkö, ja sen päätehtävä on huolehtia paavin turvallisuudesta. Seremoniaroolin ohella kaarti on nykyaikainen ja hyvin koulutettu turvallisuusyksikkö. Italian armeija vastaa tarvittaessa Vatikaanivaltion sotilaallisesta puolustuksesta. Paavi Johannes Paavali II:ta vastaan tehdyn murhayrityksen jälkeen osa sveitsiläiskaartilaisista toimii vartiointitehtävissään siviilipukuisina esittäen turisteja tai Pietarinkirkon henkilökuntaa. Kaarti on joutunut taisteluun vain kerran historiansa aikana, kun se vuonna 1527 puolusti paavia Kaarle V:n sotajoukkoja vastaan.[3] Kaartin vahvuus on ollut 135 miestä vuodesta 2018[4].

Perusvaatimukset kaartiin pääsemiseksi ovat:[5]

  • katolilainen
  • miespuolinen Sveitsin kansalainen
  • suorittanut asepalveluksen Sveitsin armeijassa
  • terve ja hyväkuntoinen sekä fyysisesti että psyykkisesti
  • hyvämaineinen
  • naimaton, sitoutunut selibaattiin 25-vuotiaaksi
  • ensikertalainen 19–30-vuotias (yli 30-vuotias voi päästä uudestaan kaartiin)
  • vähintään kolmivuotinen jatko- tai ammatillinen koulutus.

Kaartilainen saa automaattisesti Vatikaanin kansalaisuuden. Kaartilaiselle kyse on kunniatehtävästä, ja yksikköön onkin hakijoita paljon enemmän kuin tarvitaan. Kahden vuoden palveluksen jälkeen kaartilainen voi halutessaan päättää palveluksensa, jolloin hän menettää kansalaisoikeutensa. Kaarti käyttää italian ja saksan kieliä.lähde?

Vatikaanin sveitsiläiskaartin kuuluisat juhla-asut on suunnitellut Jules Repond, joka toimi kaartin komentajana vuosina 1910–1921, ei taiteilija Michelangelo kuten joskus väitetään. Juhla-asuja käytetään vain juhlapäivinä; arkisin sotilailla on tummansininen sotilaspuku.[6] Juhla-asun puna-sini-keltaiset raidat kuvaavat Medicin perhettä, ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen käytössä olevista univormuista.[7]

  1. Responsibilities Missioni. Pontifical Swiss Guard. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)
  2. Beck-von Büren, Roland: Päpstliche Schweizergarde (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 18.11.2009. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  3. Nicholas Harris, Joanna Turner ja Claire Aston: Kaikkien aikojen ennätykset, s. 114. Suomentanut Jani Kaaro. Gummerus, 1998. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  4. Vatikan: Schweizergarde stellt sich neu auf (Vatican Newsin uutinen 4.12.2018) vaticannews.va. Viitattu 12.1.2019. (saksaksi)
  5. Pontifical Swiss Guard, Become a Guard, Conditions (Kaartilaisen vaatimukset kaartin verkkosivulla) guardiasvizzera.va. Arkistoitu 10.10.2018. Viitattu 12.1.2019. (saksaksi), (italiaksi), (ranskaksi), (englanniksi)
  6. Pontifical Swiss Guard, Swiss Guards, Guard, Uniforms (Kaartilaisasujen esittely kaartin verkkosivulla) guardiasvizzera.va. Arkistoitu 12.1.2019. Viitattu 12.1.2019. (saksaksi), (italiaksi), (ranskaksi), (englanniksi)
  7. Swiss Guards | Overview, History, & Facts Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]