kartta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- mittakaavan mukaisesti pienennetty ja merkeiltään selitetty piirros, jossa esitetään jotain tiettyä maantieteellistä aluetta ja sen keskinäisiä sijainteja
- Kartta on monien mielestä suunnistamisen tärkein apuväline.
- Kokonaiskuvan maapallosta saa helpoiten pallon muotoisesta kartasta.
- (murteellinen) karsta
- Ennen kartat olivat kovassa käytössä ja kartattiin ahkerasti, jotta saatiin tehdä kartta- eli raasilankaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrt̪ːɑ/
- tavutus: kart‧ta
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kartta | kartat |
genetiivi | kartan | karttojen (karttain) |
partitiivi | karttaa | karttoja |
akkusatiivi | kartta; kartan |
kartat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kartassa | kartoissa |
elatiivi | kartasta | kartoista |
illatiivi | karttaan | karttoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kartalla | kartoilla |
ablatiivi | kartalta | kartoilta |
allatiivi | kartalle | kartoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karttana | karttoina |
translatiivi | kartaksi | kartoiksi |
abessiivi | kartatta | kartoitta |
instruktiivi | – | kartoin |
komitatiivi | – | karttoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | karta- | |
vahva vartalo | kartta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin sanasta karta, saksan Karte, ranskan karte < latinan sanasta charta < muinaiskreikan sanasta χάρτης (khártēs)[1]
Käännökset
[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kartake, kartasto, karttaus
- verbit: kartoittaa
Yhdyssanat
[muokkaa]aarrekartta, bittikartta, geenikartta, ilmailukartta, ilmakuvakartta, karttaharjoitus, karttajäkälä, karttakeppi, karttakieli, karttakirja, karttakoordinaatisto, karttakoordinaatit, karttakuva, karttakäärö, karttalanka, karttalaukku, karttalehti, karttaliite, karttaluonnos, karttamerkki, karttaoppi, karttapallo, karttapiirros, karttaplotteri, karttapohja, karttapohjoinen, karttapoikkeama, karttaprojektio, karttapöytä, karttarajat, karttarulla, karttaselitys, karttatasku, karttateline, karttatie, kaupunkikartta, kohokartta, korkeuskartta, korkokartta, käsitekartta, latukartta, maailmankartta, maaperäkartta, merikartta, metrokartta, näppäimistökartta, opaskartta, paikkatietokartta, pallokartta, peruskartta, puoluekartta, pöytäkartta, reittikartta, retkeilykartta, seinäkartta, sienikartta, suunnistuskartta, syvyyskartta, sääkartta, tiekartta, tilannekartta, toimituskartta, tonttikartta, topografikartta, tuulikartta, tähtikartta, ulkoilukartta, värikartta, yleiskartta
Idiomit
[muokkaa]- olla kartalla — olla perillä asioista; olla ajan tasalla siitä miten asiat ovat
- pysyä kartalla — pysyä tietoisena siitä miten asiat ovat
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kartta Kielitoimiston sanakirjassa
- kartta Tieteen termipankissa
- Artikkeli 130 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Substantiivi
[muokkaa]kartta
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta karsi
Viitteet
[muokkaa]- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 9. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen lainat ruotsista
- Suomen kielen lainat latinasta
- Suomen kielen lainat muinaiskreikasta
- Suomen substantiivien taivutusmuodot
- Suomen kielen homonyymit
- Suomen kielen kartografian sanasto
- Suomen kielen tekstiilisanasto