Jalo Lahdensuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalo Lahdensuo
Lagerstedt
Maatalousministeri
Ingmanin II hallitus
31.5.1924−22.11.1924
Edeltäjä Östen Elfving
Seuraaja Ilmari Auer
Puolustusministeri
Sunilan I hallitus
17.12.1927−22.12.1928
Edeltäjä Leonard Hjelmman
Seuraaja Kaarlo Heinonen
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Kallion III hallitus
16.8.1929−4.7.1930
Edeltäjä Jalmar Castrén
Seuraaja Rolf Witting
Puolustusministeri
Sunilan II hallitus
21.3.1931−14.12.1932
Edeltäjä Albin Manner
Seuraaja Arvi Oksala
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
Kallion IV hallitus
7.10.1936−12.3.1937
Edeltäjä Erik Koskenmaa
Seuraaja Hannes Ryömä
Vaasan läänin maaherra
Edeltäjä Toivo Tarjanne
Kansanedustaja
07.12.1921–14.02.1938
Ryhmä/puolue Maalaisliiton eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt21. lokakuuta 1882
Lapua
Kuollut6. lokakuuta 1973 (90 vuotta)
Seinäjoki
Ammatti maanviljelijä
Tiedot
Puolue Maalaisliitto

Jalo Toivo Lahdensuo (vuoteen 1906 Lagerstedt) (21. lokakuuta 1882 Lapua6. lokakuuta 1973 Lapua) oli suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana 19211928 ja maatalousministerinä 19241924, puolustusministerinä 19271928 ja 19311932, Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä 19291930 ja 19361937. Lahdensuo toimi Vaasan läänin maaherrana vuosina 19381943. Maanviljelysneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin 1938. Eläkkeelle jäätyään hän omistautui kotiseututyölle synnyinseudullaan Lapualla. Lahdensuo oli maanviljelijä Fredrik Vilhelm Lagerstedtin poika ja hänen veljet olivat kansanedustaja Oskari Lahdensuo ja teatterivaikuttaja Jalmari Lahdensuo. Lahdensuon veljentytär oli naimisissa Lapuan liikkeen johtajan Vihtori Kosolan kanssa.

Kyyditysyritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusministerinä toiminut Lahdensuo yritettiin kyyditä 17. heinäkuuta 1932 kotoaan Lapuan Honkimäeltä Lapuan liikkeen kannattajien toimesta. Aamulla kello 6 aikaan talon luo saapui kahdella ylistarolaisella henkilöautolla kymmenkunta taskuasein varustettua miestä. He tunkeutuivat talon päärakennuksessa Lahdensuon huoneeseen ja uhkasivat siellä olleita ampuma-aseilaan. Lahdensuo oli saanut edellisenä iltana tiedon kyyditysyrityksestä ja niinpä paikalla oli hänen turvanaan muutamia paikkakunnan miehiä, muun muassa maanviljelijä Kustaa Tiitu. Kyyditystä yrittänyt miesjoukko aloitti ammuskelun johon huoneessa olleet vastasivat, kaikkiaan ammuttiin kymmenkunta laukausta kahden sisään hyökänneen haavoittuessa lievästi. Miesjoukko lähti pakoon huomatessaan yrityksensä epäonnistuneen. Ministeri Lahdensuo sai yhden häntä aseellaan uhanneen miehen, ylistarolaisen maanviljelijän Antti Kärnän riisuttua aseista ja pidätti hänet. Samana päivänä pidettiin vankilassa olleen Vihtori Kosolan talon pihalla "kolmen maakunnan kokous" viranomaisten kiellosta huolimatta. Kokouksessa johon osallistui noin tuhat henkilöä puhuivat muun muassa maanviljelijä Vihtori Herttua ja tohtori V. F. Johanson. Johanson hyökkäsi puheessaan presidentti P. E. Svinhufvudia ja hallitusta vastaan. Kokous päätti vaatia Lapuan liikettä ja pulaliikettä yhdistämään voimansa.[1]

Ylistarossa pidätettiin kolme miestä; kyyditysyritystä johtanut johtaja Kustaa Vannas ja maanviljelijät Matti Tuokko ja Jaska Loukola. Heidät vangittiin tasavallan suojelulain nojalla ja vietiin Vaasan lääninvankilaan. Lisäksi pidätettiin Lapualla entinen ylikonstaapeli Matti Nikula. Vannas, Tuokko ja Nikula olivat aiemmin sekaantuneet suutari Erik Mätön murhaan. Lapualle lähetettiin Helsingin poliisikomennuskunta järjestystä ylläpitämään. Muutamia päiviä aikaisemmin Lapuan päivänä 14. heinäkuuta järjestyssä juhlassa ministeri Lahdensuon puhetta oli häiritty vihellyskonsertilla ja seuraavana päivänä pankinjohtaja Yrjö Nikula oli soittanut Lahdensuolle syyttäen häntä santarmikätyriksi ja bobrikoffilaiseksi. Lopuksi Nikula oli vielä uhkaillut Lahdensuota että perästäpäin alkaa jotain kuulua. [2]

Vielä tiistaiyönä 19. heinäkuuta ammuttiin Lahdensuon taloa kohti ohiajaneesta autosta useita laukauksia. Poliisi pidätti tämän jälkeen 8 miestä, joista toimittaja Vilho Viita vietiin Vaasaan kuulusteltavaksi. Lahdensuon taloon oli kokoontunut maanantaina lähiseudulta noin 200 miestä ministeriä turvaamaan. Tiistaina he poistuivat talosta poliisikomennuskunnan jäädessä paikalle.[3]

Lapuan kihlakunnanoikeus tuomitsi toukokuussa 1933 ylistarolaisen Antti Kärnän sekä mäntsäläläiset Paavo Laurilan, Rafael Gestrinin ja Toivo Paavolan 2 vuodeksi vankeuteen. Tuokko, Loukola ja Vannas vapautettiin. Tuomitut joutuivat myös maksamaan yhteisvastuullisesti Lahdensuon oikeudenkäyntikulut sekä valtiolle todistajapalkkiot.[4]

  • Jalo Lahdensuo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  • Kakkuri, Pekka: Suomettarelainen maalaisliitossa : Jalo Lahdensuon yhteiskunnalliset aatteet ja toiminta. (väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1999. ISBN 951-710-107-4
  1. Puolustusministeri yritetty kyyditä. Ennenkuulumatonta villiytymistä osoittava teko Lapualla, Helsingin Sanomat, 18.07.1932, nro 191, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. Lapuan kyyditysyritys. Kolme ylistarolaista pidätetty eilen syyllisinä ja viety Vaasan vankilaan, Helsingin Sanomat, 19.07.1932, nro 192, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Uusi mellakka Lapualla. Ohiajavasta autosta ammuttu tiistaiyönä min. Lahdensuon taloa, Helsingin Sanomat, 20.07.1932, nro 193, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Honkimäen kyyditysjutussa neljä vankeustuomiota, Aamulehti, 14.05.1933, nro 128, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.