Heinrich von Jannau

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heinrich von Jannau (17531821) oli baltiansaksalainen kirjailija ja julkaisija. Hän oli 1780–1790-lukujen näkyvimpiä liivinmaalaisia historioitsijoita. Hän laati teoksia paikallisten kansojen etnologiasta ja historiasta.

Von Jannau syntyi nykyisen Viron, silloisen Liivinmaan alueella Viljandimaan maakunnassa Holstressa, kävi koulua Riiassa ja opiskeli sen jälkeen teologiaa Göttingenin yliopistossa, missä tutustui myös historiantutkimuksen ns. göttingeniläiseen koulukuntaan (Göttinger historische Schule). Valmistuttuaan hän toimi pappina Virossa, vuodesta 1779 Laiusen pitäjässä (nykyisellä Viron Jõgevamaalla). Papin työnsä ohella hän tutki Viron historiaa, kansatiedettä ja kansan oloja ja tuli tunnetuksi kansanvalistajana ja kansakoulun kehittäjänä. Hänen teostensa on nähty vaikuttaneen maatalousuudistukseen ja maaorjuuden lakkauttamiseen Venäjällä. Teoksissaan hän rinnasti maaorjuuden selvästi orjuuteen.

Tärkeimpiä töitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Geschichte der Sklaverey und Charakter der Bauern in Lief- und Ehstland: Ein Beytrag zur Verbesserung der Leibeigenschaft vuodelta 1786.
  • Geschichte von Lief- und Ehstland pragmatisch vorgetragen, kaksiosainen teos vuosilta 1793 ja 1796
  • Andrew James Blumbergs: The nationalization of Latvians and the issue of serfdom - The Baltic German Literary Contribution in the 1780s and 1790s. Google-kirjat, 2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.5.2010). (englanniksi)
  • Baltisches biografisches Lexikon digital: Jannau, Heinrich von. https://bbld.de/0000000417370796