Uskonto Kouvolassa
Uskontokuntiin kuuluminen Kouvolassa, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Kouvolan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Kouvolan kaupungissa 69,2 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,0 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 28,8 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouvolan seurakunta erotettiin Valkealasta kirkkoherrakunnaksi vuonna 1921 ja aloitti toimintansa vuonna 1922. Seurakunta sai käyttöönsä valtiolle joutuneen venäläisen sotilaskirkon. Seurakunta käsittii alkujaan vain aseman ympäristön. Väestöpaineen johdosta siihen liitettiin Käpylän, Putkinotkon ja Palomäen alueet vuonna 1931.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluejärjestelyjen myötä liitettiin myös osia Tornionmäen seudusta, Kotkan radan lähiympäristöä sekä Mielakan alue vuonna 1950. Vuonna 1956 Valkealasta liitettiin myös Ravikylän seutu sekä osia Kouvolankylästä ja Kuusankoksen kappalan Routsulan kylästä. Kymmenen vuotta myöhemmin Routsalasta liitettiin lisää Kouvolaan ja lisäksi Valkealan Saarennosta, Jokelasta ja Kouvolankylistä liitettiin alueita.[2]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouvolassa toimii viisi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Mikkelin hiippakunnan alaiseen Kymenlaakson rovastikuntaan. Kouvolassa toimivia seurakuntia ovat Anjalankosken seurakunta, Elimäen seurakunta, Kouvolan seurakunta, Kuusankosken seurakunta sekä Valkealan seurakunta.[3] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Kouvolan seurakuntayhtymän.[4]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herätysliikkeistä Kouvolan seudulla vaikuttaa erityisesti viides herätysliike.[5] Kouvola toimii Kymenlaakson Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Kouvolassa Lähetyskoti, joka toimii myös yhteisöllisenä toimintakeskuksena. Kansanlähetys järjestää myös pienryhmätoimintaa ja Sanan iltapäivä -tilaisuuksia.[6] Muista herätysliikkeistä Kouvolassa toimii vanhoillislestadiolaisuuden piiriin kuuluva Kouvolan seudun rauhanyhdistys.[7]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kouvolassa Pauluksen seurakunta.[8]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntailaisuuden piirissä Kouvolassa toimii Kouvolan helluntaiseurakunta. Lisäksi Kouvolassa toimivat myös Elimäen Kotikirkko, Inkeroisten helluntaiseurakunta, Kuusankosken helluntaiseurakunta, Tuohikotin helluntaiseurakunta, Valkealan helluntaiseurakunta sekä Voikkaan Saalem-seurakunta. Helluntailiikkeellä oli Kouvolassa varhaista vaikutusta Kouvolassa jo 1910-luvulla. 1920-luvulla helluntailaisten työ vakiintui. Ensimmäisenä helluntaiseurakunta syntyi Voikkaalle vuonna 1923, jossa oli perustamisvuonna yli 50 jäsentä. Kuusankosken helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1928. 1930-luvulla helluntaiherätys kasvoi voimakkaasti ja vuonna 1930 perustettiin Kouvolan helluntaiseurakunta. Toisen maailmansodan jälkeen Kouvolan helluntaiseurakunta koki kasvukauden erityisesti Verner Raassinan toiminnan kautta.[9]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Kouvolassa toimii Pyhän Ursulan katolinen seurakunta. Katolisen seurakunnan Pyhän Ursulan kirkko on valmistunut vuonna 1993. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Benito Casagrande.[10]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Kouvola kuuluu Kaakkois-Suomen ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Ortodoksinen seurakunta kokoontuu Pyhän Ristin ylentämisen kirkossa.[11]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouvolassa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Kouvola on isännöinyt herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia kahdesti vuosina 1963 ja 1997 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1971 ja 2009.[12] Evankelisuuden valtakunnalliset Evankeliumijuhlat on järjestetty tuolloin itsenäisellä Elimäellä vuonna 2000. Evankelisen lähetysyhdistyksen kesäjuhlat on järjestetty Kouvolassa vuonna 2013 ja Elimäellä vuonna 2017.[13].[14][15] Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Kouvolassa kaksi kertaa vuosina 1972 ja 1990.[16]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 6.10.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kouvola Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Mikkelin hiippakunta. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Tietoa Kouvolan seurakunnista Kouvolan ev. lut. seurakunnat. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 155. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Osallistu Kymenlaakson Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Kouvola: Paulus-seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 41–42. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Info Pyhän Ursulan katolinen seurakunta. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Kouvolan alue Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 7.9.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Kesäjuhla Evankelinen lähetysyhdistys. Viitattu 22.12.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 28.9.2024.
- ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
