Uskonto Porissa
Uskontokuntiin kuuluminen Porissa, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Porin uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Porin kaupungissa 68,3 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 29,9 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pori syntyi vuonna 1558, kun Ulvilan kaupunki siirrettin nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa vuonna 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli toiminut tosi jo vuosina 1584–1602. Poriin kuuluu Ulvilasta vuonna 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi vuonna 1929.[2]
Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi yhteen, vaikka se olikin kunnallisesti erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin vuonna 1991 ja Uniluoto vuonna 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto ja Toejoen alue vuonna 1942.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaseurakunnasta liitettiin Poriin vuonna 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon ja Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kyistä. Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin seurakuntaan, Porin Teljän seurakuntaan, Länsi-Porin seurakuntaan sekä Pihlavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutuivat Länsi-Porin ja Pihlavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porissta vuonna 1966. Vuonna 1972 Ahalaisten seurakunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaaren seurakunta oli kuudes Porin seurakuntayhtymän seurakunnista.[2]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porissa toimii viisi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Turun arkkihiippakunnan alaiseen Porin rovastikuntaan. Porissa toimivia seurakuntia ovat Keski-Porin seurakunta, Länsi-Porin seurakunta, Meri-Porin seurakunta, Noormarkun seurakunta sekä Porin Teljän seurakunta.[3] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Porin seurakuntayhtymän.[4]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herätysliikkeistä Satakunnan seudulla vaikuttaa erityisesti rukoilevaisuus. Pori kuuluu Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistyksen ydinalueeseen.[5] Rukoilevaisuuden rinnalla Porissa toimii evankelinen herätysliike. Näillä liikkeillä on Porissa suhteellisen voimakas kannatus. Myös viidennellä herätysliikkeellä on kannatusta Porissa.[6] Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Porissa Väinölän kirkossa.[7] Viidennen herätysliikkeen piirissä Pori toimii Satakunnan Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Porissa oma Lähetyskoti.[8]
Porissa toimii myös useita lestadiolaissuuntia. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Porissa toimii Porin rauhanyhdistys.[9] Esikoislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimivat Esikoislestadiolaiset, jonka rukoushuone sijaitsee Koivistonpuistikolla, sekä Esikoisten paikallisyhdistys.[10][11] Herännäisyyden piirissä Porissa toimii Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto.[12]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Porissa Sakkeuksen seurakunta.[13]
Helluntaiherätys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntaiherätys saapui Satakuntaan 1920-luvulla. Satakunnan apostoliksi kutsuttu Eino Heinonen toimi voimakkaasti Porissa vuonna 1929. Ensimmäisenä Porin alueella toimi Koivistonluodon helluntaiseurakunta joka yhdistyi vuonna 1930 perustettuun Porin helluntaiseurakuntaan. Myöhemmistä johtajista myös Arvo Peltomaa on tullut tunnetuksi helluntaiherätyksen piirissä. 1980-luvulle mennessä Porin helluntaiseurakunta oli kasvanut yli 1 050 jäsenen seurakunnaksi. Helluntaiseurakunnan Eelim-temppeli valmistui Itätullin kaupunginosaan vuonna 1979.[14]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Pori kuuluu Turussa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Birgitan ja autuaan Hemingin katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää toimintaa Porissa säännöllisesti ortodoksisessa kirkossa.[15]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pori kuuluu Tampereen ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Ortodoksinen seurakunta kokoontuu Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkossa, joka on rakennettu vuonna 2002. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Matti Porkka.[16]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porissa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Pori on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kahdesti vuosina 1946 ja 2017, evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia kahdesti vuosina 1970 ja 2019, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia kahdesti vuosina 1962 ja 1993 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1976 ja 2005.[17][18][19][20] Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Porissa kaksi kertaa vuosina 1974 ja 2018.[21]
Helluntaiherätyksen valtakunnalliset kesäjuhlat on järjestetty Porissa kolme kertaa. Ensimmäisen kerran, järjestyksessään kolmas kesäkonferenssi, kesäjuhlat järjestettiin heinäkuussa 1947 teemalla Tule. Tapahtumapaikkana oli Cygnaeuksen koulun piha-alue. Ulkomaisia puhujavieraita olivat evankelista George Jeffreys ja pastori David du Plessis. Toisen kerran valtakunnalliset kesäjuhlat järjestettiin Porissa vuonna 1960. Tällä kertaa puhujavieraina olivat yhdysvaltalaiset Richard Vinyard sekä C. E. Butterfield. Kolmannen kerran kesäjuhlat järjestettiin vuonna 1980.[22]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 6.10.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Pori Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Turun arkkihiippakunta. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Info ja asiointi Kirkko Porissa. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Rukoilevaisuus pähkinänkuoressa Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 157. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Toimintaa Porissa Satakunnan Kansanlähetys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Pori Esikoislestadiolaiset. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Info Porin seudun esikoiset. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Sakkeuksen luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 40–41. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Porin alue Tampereen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 7.9.2024.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Suviseurat lähes kaksinkertaistaa Porin asukasluvun Iltalehti. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 28.9.2024.
- ↑ Kesäjuhlat Suomen Vapaakirkko. Arkistoitu 5.11.2020. Viitattu 6.10.2024.
- ↑ Sopanen, Tapio: Yhteys kantaa: juhannuskonferenssi 70 vuotta, s. 36–38, 86–88, 142. Aikamedia, 2016. ISBN 978-952-252-217-7
