Uskonto Mikkelissä
Uskontokuntiin kuuluminen Mikkelissä, Tilastokeskus (2023)[1]
Tämä artikkeli käsittelee Mikkelin uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Mikkelin kaupungissa 71,4 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 26,7 prosenttia väestöstä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikkelin alueella toiminut Suur-Savon eli Savilahden emäseurakunta on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1329. Tästä seurakunnasta on muodostettu Juvan kappeli vuonna 1442, Ristiina vuonna 1649 ja Hirvensalmen kappeli vuonna 1653. Kun Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838, seurakunnasta tuli Mikkelin maa- ja kaupunkiseurakunta. Päätös kaupungin irrottautumisesta tehtiin vuonna 1891 ja yhdistetty seurakunta hajosi kaupungin irrottautumiseen toteutumiseen vuonna 1908.[2]
Mikkelin kaupunkiseurakunta vaihtoi myöhemmin nimensä tuomiokirkkoseurakunnaksi. Seurakuntaan muodostui 1900-luvun loppupuolella neljä piiriä: eteläinen, keskustan, Lehmuskylän ja Lähemäen piirit. Anttolan seurakunta, Mikkelin maaseurakunta ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta muodostivat Mikkelin seurakuntayhtymän vuoden 2001 alusta.[3]
Protestantismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Evankelis-luterilainen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikkelissä toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, jonka toiminta kattaa koko Rovaniemen alueen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntakuuluu Mikkelin hiippakunnan alaiseen Etelä-Savon tuomiorovastikuntaan. Mikkeli toimii myös Mikkelin hiippakunnan keskuspaikkana ja sen tuomiokapituli sijaitsee kaupungissa.[4]
Herätysliikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii erityisesti viidesläisyys ja Kansanlähetyksen kannatus on kaupungissa suhteellisesti maan korkeimpia.[5] Kansanlähetyksen piirissä Mikkelissä toimii Etelä-Savon Kansanlähetys, joka järjestää toimintaa Sanan Leipä-keskuksessa sekä seurakunnan tiloissa.[6]
Lestadiolaisuuden piirissä Mikkelissä toimii vanhoillislestadiolainen Mikkelin rauhanyhdistys. Lisäksi Esikoislestadiolaisilla on Mikkelissä rukoushuone ja Esikoiset järjestää Mikkelissä seuratoimintaa.[7][8][9] Muista herätysliikkeistä Mikkelissä toimii Herättäjä-Yhdistys, jonka paikallisosasto on Mikkelin paikallisosasto.[10]
Muut luterilaiset kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Mikkelissä Tiituksen luterilainen seurakunta.[11]
Helluntailaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helluntailiikkeen toiminta saapui Mikkeliin 1930-luvulla ja keskeisiä henkilöitä liikkeen vakiintumisessa olivat Sandra Kinnunen ja Katri Mäkelä. Mikkelin helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1933. Vuonna 1936 Mikkeliin saapui Lauri Heimonen, jonka työtoveriksi tuli seuraavana vuonna hänen veljensä Niilo Heimonen.[12]
Katolinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Mikkeli kuuluu Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Joosefin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Mikkelissä säännöllistä toimintaa ortodoksisen seurakunnan tiloissa.[13]
Ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Mikkelissä toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta, jonka hallinnollinen keskus on Varkaudessa. Ortodoksisella seurakunnalla on Mikkelissä Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko.[14]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kulttuuriperintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallisarkiston Mikkelin toimipiste säilyttää runsaasti ortodoksisten seurakuntien arkistoaineistoa, pääasiassa ajalta ennen 1950-lukua. Ortodoksinen kirkko on keskittänyt arkistojensa säilytyksen Mikkeliin. Ilomantsin, Joensuun ja Taipaleen seurakuntien osalta Mikkelissä säilytetään väestörekisteriasiakirjoja.[15]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikkelissä on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Mikkeli on isännöinyt Kansanlähetyspäiviä vuonna 1985 sekä herännäisten Herättäjäjuhlia kolme kertaa vuosina 1922, 1949 ja 1975.[16][17]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 18.11.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Mikkelin maa- ja kaupunkiseurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Mikkelin hiippakunta. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 155. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Mikkeli Etelä-Savon Kansanlähetys. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Mikkelin tapahtumat Esikoiset. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Mikkeli Esikoislestadiolaiset. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Mikkeli: Tiituksen luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
- ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 45–46. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Tietoa seurakunnasta Saimaan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Seurakuntien arkistot Kansallisarkisto. Viitattu 2.1.2025.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 18.11.2024.
